MIKSI EHDOLLA HOK - ELANNON VAALEISSA?

”Maiju on ruutia, tarttuu napakasti epäkohtiin ja sanoo kiertelemättä mielipiteensä.” Näin olen kuullut sanottavan minusta. Räväkästi kuvailtu, mutta varmasti totta, sillä reilusti yli kymmenen vuotta kunnallispolitiikassa on kiehuttanut monessa sopassa. Uudisraivaajamielisenä poliitikkona sopisin mainiosti HOK-Elannon edustajistoon iskemään kuokkani kaskeen.

Yksityiselämässä olen neljän lapsen äiti ja kahden pienen mummi. Työskentelen hoitajana ikäihmisten parissa ja nautin työstäni sen raskaudesta huolimatta. Rakkain harrastukseni politiikan ohella on korujen muotoilu ja valmistus eri materiaaleista. Olen myös hurahtanut liikunnan iloihin ja käyn säännöllisesti kuntosalilla.

Keliaakikkona erityisruokavaliot ovat lähellä sydäntäni. Laajempia valikoimia tarvittaisiin lähikauppoihin piristämään ostajan arkea sekä halpuutuksia hinnoille. Gluteenittomat, laktoosittomat, maidottomat yms. tuotteet ovat selkeästi peruselintarvikkeita kalliimpia.

Hypermarkettien valikoimat ovat laajoja, mutta lapsiperheet ja ikäihmiset kaipaavat lähipalveluita. Jättimäisten kauppojen rakentamisen sijaan on lisättävä lähikauppoja ja parannettava olemassa olevien palveluita.

Puhdas kotimainen ruoka maistuu kaikille. Suositaan siis suomalaisia toimittajia ja lisätään suomalaista työtä.

HOK-Elannon vaalit

Keskiviikko 4.5.2016 klo 23:56 - Maiju Tapiolinna

ISO KIITOS teille kaikille äänestäjilleni HOK-Elannon vaaleissa. Teitte taas upean tuloksen kanssani! Saamani 365 ääntä oikeuttaa varalle edustajistoon. Kiitos vielä kerran teille!

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustopuhe 28.4.2016

Torstai 28.4.2016 klo 13:52 - Maiju Tapiolinna

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, lehterin väki ja muut kuulijat

Vajaat kaksi vuotta sitten tässä salissa päätettiin ottaa ensimmäiset kiintiöpakolaiset Nurmijärvelle. Päätös ei ollut yksimielinen ja sitä oli edeltänyt Perussuomalaisten tekemä valtuustoaloite kuntalaisäänestyksen järjestämiseksi.  Kuntalaisäänestystä ei tullut, mutta ensimmäiset kiintiöpakolaiset Kongosta saapuivat kuntaan syksyllä 2015. Kunta on sitoutunut seuraavan erän vastaanottamiseen vuonna 2019, joka tulee olemaan suuruudeltaan samaa luokka kuin nyt saapuneiden määrä eli noin 20 – 25 kiintiöpakolaista.

Nyt ELY-keskus haluaa sijoittaa Nurmijärven väestömäärän suhteutettuna 100 oleskeluluvan saannutta turvapaikanhakijaa kuntaamme. Mahdollinen ELY-keskuksen kanssa tehtävä sopimus on kunnan kannalta määrällisesti minimisitoumus. Valtion kannalta se ei sitä ole, joten sopimukseen kirjatun perusteella, emme voi tietää kotoutumistoimiin tulevien vuosittaista määrää. Jos sovimme 50 henkilöstä, voimme saada vaikka 100. Toisaalta, jos sovimme 10 henkilöstä, voimme myös saada 300. Asia riippuu pitkälti Nurmijärven ”vetovoimasta”, vuokranantajista ja maistraatin päätöksistä. Sopimuksella ei siis voida vaikuttaa Nurmijärvelle tänä vuonna asettuvien oleskeluluvansaaneiden turvapaikanhakijoiden määrään. Sitoudumme ainoastaan kalliiseen ja tarpeettoman suureen minimimäärään tuleviksi vuosiksi.

Järvenpään Perussuomalaisten Mikko Taavitsainen on tehnyt laskelmia oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamista nettokuluista Järvenpään kaupungille.  Laskelmat perustuvat tilastokeksuksen työllistymistilastoihin ja Järvenpään kaupungin virkamiesten tekemiin laskelmiin turvapaikanhakijoiden tarvitsemista palveluista. Skenaariolaskelmien  mukaisesti voidaan arvioida, että Nurmijärvelle 30 henkilön vuosittainen kotoutumiskiintiö alkaen 2016, aiheuttaisi kuntaveron tuottoon suhteutettuna puolen prosenttiyksikön eli (4 M€) nostopaineen seuraavan valtuustokauden loppupuolella eli 2021. Tämä siis edellyttää sitä, että Nurmijärvi ottaa vähintään seuraavan kolmen vuoden aikana vuosittain 30 henkilöä lisää. ELY-keskuksen ehdottama 100 henkilön vuosittainen lisäys johtaisi vastaavalla ajalla prosenttiyksikön eli (8 M€) nostopaineeseen. Yhden vuoden 100:aa henkilöä koskevan päätöksen nettohinta on ensimmäisten kolmen vuoden ajan noin ½ milj. euroa vuodessa. Neljännestä vuodesta alkaen, jolloin valtion korvaukset pääosin loppuvat,  nettokustannukset ovat 2 – 3 milj. e vuosittain. Korostaisin vielä, että nämä ovat niitä kuluja, jotka jäävät puhtaasti kunnan kustannuksiksi, eikä niistä enää valtiolta saa korvauksia.

Nurmijärvi kantaa jo tällä hetkellä vastuuta turvapaikanhakijoista. Röykässä sijaitsee vastaanottokeskus, jonne voidaan sijoittaa jopa 400 turvapaikanhakijaa ja Nukarilla toimii alaikäisten perheryhmäkoti. Ensisijaisesti kuntamme tehtävä olisi huolehtia kuntaamme saapuneista pakolaisleireiltä tarkoin valituista kiintiöpakolaisista. Ennakkoepäilyistä huolimatta heidän asuttaminen ja kotouttaminen on lähtenyt hienosti käyntiin, eikä mainittavia ongelmia ole tullut. Varmasti merkityksellistä on myös se, että he ovat kristittyjä.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden taustoista tai heidän motiiveistaan tulla maahamme ei kukaan voi mennä täyteen varmuuteen. Valtaosa saapuneista on muslimimiehiä. Turvapaikanhakijat eivät ole maamme kansalaisia, eivätkä he tunne maamme kulttuuria ja lainsäädäntöä. Uskonnosta ja Lähi-Idän sekä Välimeren eteläpuolisten maiden vahvasta mieshierarkiasta ja auktoriteettisestä asenteesta johtuen kunnioitetaan ainoastaan hierarkian ylimmällä tasolla olevia miehiä. Osaltaan tämä on jo näkynyt rikostilastoissa raiskauksien lisääntymisenä ja naisia halveksuvana käyttäytymisenä. Toki on muistettava, ettei kaikki turvapaikanhakijat tällaiseen syyllisty, eikä tätä pidä yleistää maassamme jo ansiokkaasti veronsa maksaviin maahanmuuttajiin.

Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tarvitsevat Nurmijärveltä asunnon. Tällä hetkellä kunnan asuntojonossa on noin 400 – 500 asunnontarvitsijaa. Heistä 2- 3 henkilöä ovat kokonaan asunnottomia, loput muuttuneiden olosuhteiden vuoksi isompaa tai pienempää asuntoa tarvitsevia tai haluavat muuttaa taajamasta toiseen. Asuntojonossa oleskeluluvan saaneet henkilöt asettuvat samalle viivalle kuntalaisten kanssa. Kuntalaiset kokevat, että oleskeluluvan saaneita suositaan kuntalaisten kustannuksella. Tunne eriarvoisesta kohtelusta ei tue yhteiskuntarauhaa.

Minulta on suoraan kysytty, aikooko Nurmijärven kunnanvaltuusto suosia turvapaikanhakijoita kuntalaisten kustannuksella? Jokainen, joka tässä salissa äänestää oleskeluluvan saaneiden  vastaanottamisesta Nurmijärvelle, on vastuussa kaikista niistä nettokuluista,  joita heistä meille syntyy. Tällaisen päätöksen jälkeen on vaikeaa hyväksyä mitään säästöjä, joita esimerkiksi palveluverkkosuunnitelmassa esitetään. Voisin provosoida hieman ja sanoa, että muutama koulu saisi elää, jos jättäisimme hyväksymättä ELY:n esityksen. Todellisuudessa valtio varmasti tulee säätämään pakkolain, jonka perusteella kunnat joutuvat vastaanottamaan oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita halusivatpa tai eivät. Meidän ei tässä vaiheessa kuitenkaan tarvitse tehdä ELY:n toiveen mukaista päätöstä.

Edellä mainittuihin seikkoihin nojaten Nurmijärven perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kunta noudattaa valtuuston aiempaa vuonna 2014 tekemää linjausta kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi ja pidättäytyy ottamasta lisää kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ELY-keskuksen esityksestä huolimatta.

Äänestyksen jälkeen Nurmijärven PS valtuustoryhmä (Tero Arteli, Kimmo Kakko, Mira Lappalainen, Jouni Maijala, Elina Viitala ja Maiju Tapiolinna) jätti eriävän mielipiteen päätökseen.

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Nurmijärven kunnanvaltuusto on päätöksessään 12.11.2014 päättänyt, että kunta laatii sopimuksen Ely-keskuksen kanssa 20 – 25 kiintiöpakolaisen vastaanottamiseksi vuonna 2015 ja 20 – 25 kiintiöpakolaista vuonna 2019. Kunnan tulee noudattaa aiempaa valtuuston tekemää linjausta pakolaisten vastaanottamisesta ja pidättäytyä ottamasta lisää kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saanneita turvapaikanhakijoita ELY:n esityksestä huolimatta. Nurmijärven kunnassa on myös vastaanottokeskus turvapaikanhakijoille sekä perhekoti yksin saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille.

Nurmijärven kunnan talous on ollut jo pitkään laskusuunnassa ja erilaisia kipeitä säästöjä on jouduttu tämän vuoksi tekemään. Kun kunta samaan aikaan suunnittelee koulujen lakkauttamista ja mittavia säästöjä suunnitteilla olevan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, on kyseenalaista laittaa kuntalaisilta kerättyjä varoja turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin.

Nurmijärven kunnanvaltuusto on päätöksessään 12.11.2014 päättänyt, että kunta laatii sopimuksen Ely-keskuksen kanssa 20 – 25 kiintiöpakolaisen vastaanottamiseksi vuonna 2015 ja 20 – 25 kiintiöpakolaista vuonna 2019. Kunnan tulee noudattaa aiempaa valtuuston tekemää linjausta pakolaisten vastaanottamisesta ja pidättäytyä ottamasta lisää kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saanneita turvapaikanhakijoita ELY:n esityksestä huolimatta. Nurmijärven kunnassa on myös vastaanottokeskus turvapaikanhakijoille sekä perhekoti yksin saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille.

 Nurmijärven kunnan talous on ollut jo pitkään laskusuunnassa ja erilaisia kipeitä säästöjä on jouduttu tämän vuoksi tekemään. Kun kunta samaan aikaan suunnittelee koulujen lakkauttamista ja mittavia säästöjä suunnitteilla olevan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, on kyseenalaista laittaa kuntalaisilta kerättyjä varoja turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin.

Kommentoi kirjoitusta.

Kun se liikunnan lamppu syttyi vintille

Torstai 18.2.2016 - Maiju Tapiolinna

Kerronpa nyt oman tarinani, kun niin moni on kysellyt, että miten ihmeessä olet niin energinen ja jaksat liikkua. Kuinka oikein sait itseäsi niskasta kiinni?

Joskus viime elokuussa alkoi tuntua, että oma elämä junnasi paikallaan ja peilistä tuijotti lähes viiskymmpinen paksu itseensä tyytymätön nainen. Yritin ryhdistäytyä, mutta muutaman päivän jälkeen taas repsahdin. Aloittaminen oli helppoa, mutta jatkaminen vaikeaa. Aina oli se maanantai tai huominen, jolloin kaikki onnistuu ja alkaa taas alusta.

Ajatus kuitenkin kypsyi pitkin syksyä ja täyttäessäni viisikymmentä tajusin olevani valmis täydelliseen elämänmuutokseen. Tyttäreni vielä tuumi, että eikös se viisikymmentä ole uusi kolmekymmentä ja samalla tuntui kuin, joku olisi sytyttänyt lampun vintille.

Suunnittelu oli ollut hyvän aikaa käynnissä ja käsikirjoitus valmiina, mutta muutama pikku sivallus vielä puuttui. Päätin, että en ala millekään pikadieetille, kitttaamaan pussikeittoja tai laskemaan kaloreita. Minun kohdallani se ei tulisi koskaan toimiaan. En myöskään ole ryhtynyt linjalle ei karkkia, ei sipsejä, ei herkkuja. Kaikki on sallittua sopivassa suhteessa.

Sitten lähti töppöset liikkumaan kohti kuntosalia. Vähän tarvittiin alkuohjausta se oma personal trainer, tarkemmin sanottuna umpinatsi master of universe! Alku oli hankala, paino nousi ja laski, kunnes lopetin jokapäiväisen punnituksen. Paikkoihin koski ja kolotti sekä kaiken muun kivan lisäksi otti pattiin katsoa lihavaa itseään salin peileistä.

Kahden viikon jälkeen olin valmis heittämään hanskat tiskiin, mutta napakasti vain potkin itseäni liikkeelle ja pidin pari välipäivää. Muutaman viikon jälkeen mielihyvää tuovat endorfiinit suorastaan vaativat salille. Liikkumisesta on tullut tapa, jota ilman ei voi olla. Kumallinen motivaattori on myös se, kun reilu 7-kymppinen leidi junttaa jalkaprässillä lähemmäs sataa kiloa rautaa liikkeelle!

Kaikesta, mitä teet yli kuukauden tulee tapa. Kun sen ensimäisen kipupisteen yli pääset, alkaa helpottamaan. Ruokavalio muuttuu lähes itsestään ja herkkujen himo katoaa! Ole armollinen itsellesi ja aloita vauvan askelin. Pieni muutos päivässä on iso muutos vuodessa.

1 kommentti . Avainsanat: #painonhallinta, #ikä, #terveys, #hyvinvointi

Lisää kirjoituksia