Uutiset

13.12.2011
Tiedote
Lue lisää »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:
3634 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Ota yhteyttä

maiju10@kolumbus.fi

Ero Suomen Keskustapuolueesta

Maanantai 12.12.2011 klo 1:59 - Maiju Tapiolinna

Olen eronut Suomen Keskustapuolueesta 2.12.2011.

Eroon ei sisälly mitään dramatiikkaa eikä henkilöristiriitoja. Olen tuntenut itseni jo jonkin aikaa poliittiseksi erakoksi Keskustassa. Jatkan valtuutettuna ja luottamustehtävissä kuten tähänkin asti.

Jatkosuunnitelmistani kuullaan valtuuston kyselytunnilla 12.12.2011

Ei kommentteja.

Robin Hoodismia valtuustossa

Torstai 24.6.2010 klo 2:04 - Maiju Tapiolinna

Kun ottaa rikkailta ja antaa köyhille ei voi olla paha. Väliäkö sillä, onko veronkorotuksen syynä peruspalveluiden ylläpito vai lomautukset. Molemmat voidaan näppärin sanakääntein tippa silmäkulmassa nivoa yhteen. Kun rahat loppuvat, haetaan seinästä lisää ja hoodismi voi hyvin.

Ennen tunnusluvun näpyttämistä pitäisi tarkkaan miettiä olisiko rakenteellisin muutoksin mahdollista saada säästöjä aikaiseksi. Tarpeita veronkorotuksiin varmasti on, mutta ylläpitämällä jääräpäisesti vanhoja rakenteita ja kippaamalla aina lastillinen pähkinöitä edellisten loppuessa ollaan ikuisessa oravanpyörässä.

Olen kuullut vakuutteluja, joiden perusteella Nurmijärven kunta kokee karun konkurssin, jos yksikin kunnan työntekijöistä lomautetaan. Lomautukset on mahdollista estää, jos tuloveroprosenttia nostetaan. Samalla voidaan taata erinomaisten palvelujen saatavuus kunnassa.

Ihmettelen, miten voidaan olettaa kunnan työntekijöiden nauttivan täydellistä lomautussuojaa. Kunta on yritys siinä missä yksityisen sektorin yrityksetkin ja niissä on jouduttu irtisanomaan ja lomauttamaan työntekijöitä. Eräs valtuutettu totesi kommentissaan, että yksityisellä sektorilla lomautetaan, kun tuotteet eivät mene kaupaksi. Toisen valtuutetun mukaan kuntaan on vaikeaa rekrytoida uutta väkeä, jos maine lomauttavana työnantajana kiirii! Höpö, höpö! Yksityisellä sektorilla väkeä laitetaan kilometritehtaalle jatkuvasti ja silti rekrytoitavien määrä ovien takana kasvaa. Irtisanomiset ja lomautukset ovat tulleet osaksi yrityskulttuuria, eikä niiltä voi välttyä, mikäli pyritään hakemaan säästöjä ja tehostamaan toimintoja.

Valtuusto äänesti tuloveroprosentin nostosta. Äänestyksen tuloksena Paha Prinssi Juhana joukkoineen voitti äänin 29-22 Robin Hoodin väen. Veroja ei nyt nosteta ja lisätä sillä hiljalleen lamasta toipuvien kotitalouksien taakkaa. Tuleva syksy näyttää osuiko nuoli oikeaan omenaan vai katkesiko jousi!

Valtuustopuheeni 23.6.2010

Ei kommentteja.

Päitä vadille

Keskiviikko 25.3.2009 klo 1:48 - Maiju Tapiolinna

Nurmijärven kunnan varautumissuunnitelman säästötavoitteet ovat ruumiillistuneet tuntikehyksen muodossa. Tuntikehyksen leikkaus ja Maaniityn koulun luokkakoon suurentaminen on sotkettu toisiinsa, vaikka kyseessä on kaksi eri asiaa. Tunteet ovat kuumenneet niin kuntalaisten kuin valtuutettujen kesken. Korvapuusteja on jaeltu puolin ja toisin. Viime viikolla kunnanhallitus päätti olla hyväksymättä tuntikehysleikkauksen äänestyksen jälkeen. Samaan aikaan Maaniityn koululla pidettiin vanhempainilta, jonka perusteella puurot ja vellit meni lopullisesti sekaisin. Joko tahallisen propagandahakuisesti tai vilpittömän väärinkäsityksen seurauksena on annettu ymmärtää kyseessä olevan yksi ja sama asia.    

Viime syksynä tehdyssä valtuustoaloitteessa varhaiskasvatus ja koulutuslautakunnalle esitettiin ala-asteen perusopetusryhmän enimmäiskooksi 3 – 6 luokilla enimmillään 30 oppilasta. Aloite ei koskenut 1 – 2 luokkia, joiden perusopetusryhmän kooksi oli aiemmalla lautakunnan päätöksellä määritelty 25 oppilasta. Kunnanhallitus oli lähettänyt aloitteen varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan valmisteltavaksi. Aloite oli luonteeltaan talousarvioaloite ja siihen annettava vastaus tultaisiin käsittelemään osana seuraavan vuoden talousarvion laadintaprosessia. Aloite käsiteltäisiin loppuun talousarvion valtuustokäsittelyn yhteydessä. Samaisessa kokouksessa hyväksyttiin sivistystoimen johtajan esitys yli 250 oppilaan kouluissa opetusryhmän enimmäiskooksi luokilla 3 – 6 lukuvuoden 2009 – 2010 alusta alkaen olevan 30 oppilasta. Soppa oli valmis ja helposti väärin ymmärrettävä.    

Maaniityn koulun oppilaiden vanhemmat pelästyivät ja alkoivat pommittaa valtuutettujen sähköpostilaatikoita, jotta valtuusto ei suurentaisi luokkakokoja. Valtuusto ei tulevassa kokouksessaan ota kantaa Maaniityn koulun luokkakoon kasvattamiseen vaan päätöksellään ratkaisee mahdollisen 3 % tuntikehyksen leikkauksen. Tuntikehysleikkaus on osa sivistystoimen 0,9 % säästötavoitetta. Henkilökohtaisesti vastustan tuntikehyksen leikkausta ja äänestän sen mukaisesti, mikäli se äänestykseen tulee. Sivistystoimen on säästettävä oma osuutensa siinä kuin muidenkin hallinnonalojen. Kouluruuasta ei voi säästä, samoin ei kirjoistakaan. Löytyvätkö säästöt sieltä vai saadaanko säästöt graniittisten rotvallinreunojen muodossa? Tässä on valtuutetuille pohdittavaa.

1 kommentti . Avainsanat: tuntikehys, luokkakoko, valtuusto

Arvot arvaamattomat

Lauantai 7.3.2009 - Maiju Tapiolinna

Valtuutetut Merja Åstedt ja Lassi Köppä peräänkuuluttivat aiheellisesti arvokeskustelua kunnassamme. Esimakua Nurmijärveläisestä arvokeskustelusta saimme syksyllä 2007, kun Rajamäen terveysasemaa ajettiin kilvan alas. Voidaan miettiä olisiko nyt kunnassa kaikki hyvin, jos tässä olisi onnistuttu? Tai jos olisi saatu myytyä pois kunnan vuokra-asunnot? Jokohan sitä kohta polskuteltaisiin uuden karheassa uimahallissa Klaukkalassa? Karkeaa vastakkainasettelua, mutta täyttä totta. 

Mihin ihmeen kitaan ovat joutuneet kunnan saamat korotetut valtionosuudet sosiaali- ja terveyspuolen käyttökustannuksista. Ovatko samaan nieluun menneet sivistystoimen valtionosuudet? Olisikohan kuitenkin niin, että varat vain yksinkertaisesti on kohdennettu ihan muihin tarkoituksiin!  

 Asiallinen kysymys Köpältä, miksi kuntakehitystoimikunta viimeisimmässä kokouksessaan päätti esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle päätettäväksi 2 milj. euron velkavetoista lisäbudjettia maanhankintaan. Kuntakehitystoimikunnan jäsenenä olin myös kannattamassa hyvin perusteltua päätösesitystä. Pääosin lisäbudjetti tulisi käytetyksi jo aloitettujen eri vaiheessa olevien maakauppojen rahoitukseen. Tärkeimpinä kohteina näen työpaikka-alueiden laajennukset ja tulevaisuuden ratahanketta varten maa-alueet Klaukkalan viirinlaaksosta. Voi tietenkin kysyä, miksi hankkia nyt sellaista, jota tarvitaan vasta 30 vuoden kuluttua?! Talouskasvun myötä tarvitaan valmiiksi kaavoitettuja yritysalueita houkuttelemaan kuntaan uusia yrittäjiä ja kasvattamaan kunnan kassaa. Pääkaupunkiseudun laajentuessa yhä voimakkaammin kohti pohjoista Nurmijärveä ei pelkkä ohikulkutie riitä siirtämään työmatkaliikenteen päivittäisiä massoja edestakaisin. Kolmekymmentä vuotta on seitsemän ja puoli valtuustokautta, ei kuitenkaan niin kovin kaukana! 

Klaukkalan uimahallin tarkemman sijainnin sekä kaavoitusedellytysten suunnitteluun kuluvana vuonna myönnettiin joulukuisessa valtuustossa 100 000 €. Ei kylläkään valtuuston yksimielisellä päätöksellä. Lisätessämme tuohon summaan aiempien vuosien suunnittelurahat on toteutumattomaan hankkeeseen uponnut jo pienen lisäbudjetin verran rahaa.  

Uimahallin rakentamista lama-aikana on pidetty kannattavana investointina alentuneiden rakennuskustannusten takia. Kustannukset eivät jatkossa tule jäämään pelkkiin rakennusvaiheen investointeihin vaan vuosittain budjetista käännetään päältä uimahallin käyttökustannukset. Montaakaan valtuustokautta ei kulu, kun tarvitaan remonttia tai suunnitellaan mahdollista laajennusta. Onko Nurmijärven kunnalla todella varaa kahden uimahallin ylläpitoon? 

On olemassa entisiäkin investointikohteita ylläpidettävinä kuten Kiljavan sairaala. Mitenkähän sitä saataisiin hyödynnettyä tehokkaasti alueellisena kuntoutuspalvelujen tarjoajana? Lama-aikana myös päiväkotien, koulujen ja ikäihmisten palvelutalojen rakentamiskustannukset ovat laskeneet. Eivätkö ne sitten ole kannattavia investointikohteita? Sydämeni pamppaa Klaukkalan uimahallille siinä missä peruspalveluillekin. Se on vain arvoista kiinni, mikä halutaan nähdä tärkeimpänä! 

 

Ei kommentteja. Avainsanat: arvokeskustelua

Valtuustoon!

Maanantai 27.10.2008 klo 23:34 - Maiju Tapiolinna

Sunnuntain jännitys on vaihtunut maanantain helpotukseen ja osittain tyhjään tunteeseen! Elokuusta lähtien syksyn kunnallisvaalit ovat vieneet kaiken liikenevän ajan! On suunniteltu kampanjaa, pohdittu vaaliteemoja sekä jalkauduttu kaduille kertomaan vaaliteemoista äänestäjille!

Tulos on nyt selvillä! Saamani 108 ääntä on aivan mielettömän upea luottamuksenosoitus! Nöyrimmät kiitokseni teille kaikille äänestäjille! Parhaat kiitokseni perheelleni ja ystävilleni sparrauksesta!

Nyt se työ vasta alkaa sanoi yksi ystävistäni! Odotan soittoanne, yhteydenottoanne sähköpostitse, kirjeitse tai ihan miten vain! Olen teidän äänenne kuntaan! Tehdään yhdessä tästä hyvä valtuustokausi!

3 kommenttia . Avainsanat: kunnallisvaalit

Mediapeliä sanoisi Väyrynen

Sunnuntai 12.10.2008 klo 12:22 - Maiju Tapiolinna

On sitä keskustalle tullut kyytiä viime aikoina niin hyvässä kuin pahassa. Ja ennen kaikkea pahassa, jos on mediaa uskominen. Keskusta on kaiken pahan ruumiillistuma, mitä tulee seksiin, rikollisuuteen ja maailmantalouteen. Eritoten paha asuu Nurmijärvellä, pääministerikunnassa.  Sieltähän näitä kaikkia naruja vedellään keskustalaisten käsin muiden puolueiden kiillotellessa sädekehiään ja piilotellessa luurankoja luoliinsa.

Kunnallisvaalien aikaan on hyvä vaatia valtuustoon pyrkivien riviehdokkaiden päitä vadille ja vastuuseen keskustan tuottamasta maailmanlaajuisesta ahdingosta. Onkohan päässyt unohtumaan, ettei näitä päätöksiä tehdä Nurmijärven valtuustosalissa vaan Arkadianmäellä kansan valitseman hallituksen voimin. Onpa siellä soppaa sotkemassa keskustalaisten lisäksi muutama muunkin puolueen edustaja. Voihan tuota hallitusta tietysti verrata klimppisoppaan, jossa keskusta ui paakkuina samettisessa liemessä.

Vaan niinhän se on, että säännöllisin väliajoin kapitalismi ajaa itsensä ahdinkoon. Historian todisteena 1900-luvun alun lama, 1930-luvun lama, joka alkoi New York pörssin romahduksesta. Öljy- ja energiakriisi sävytti 70-lukua ja 80-luvun alussa taantuma johtuen Yhdysvaltojen inflaation voimakkaasta korjausliikkeestä. Sitten seurasi 1990 alun syvä lama jonka syyt olivat löysässä rahapolitiikassa, pankki- ja valuuttakriiseissä ja veronalennuksissa. Samoihin aikoihin vielä Neuvostoliitto hajosi ja Japanin taantuma sotki talouspolitiikkaa entisestään. Aasian talouskriisi ajoittui 90-luvun loppuun ja IT-kupla puhkesi 2000-luvun alussa aiheuttaen heikon taantuman länsimaissa.

Rökäletappiotahan tässä ollaan keskustalle povaamassa näissä kunnallisvaaleissa ja eihän siinä sitten mitään. Otetaan turpiin ja nuollaan haavoja seuraavat neljä vuotta. Varmaa on kuitenkin se, että mikä tahansa suurimmaksi puolueeksi nouseva joutuu samalla tavalla median silmätikuksi ja tulee saamaan osakseen samaa löyhkäävää julkisuutta kuin keskusta nyt.

Ei kommentteja. Avainsanat: media, maailmantalous, keskusta

Pahkasika-huumoria

Tiistai 7.10.2008 klo 23:14 - Maiju Tapiolinna

Lukiolaispoikien neronleimauksesta syntynyt neljännesvuosisadan ilmestynyt Pahkasika oli hurttia huumoria ylä- ja alatyyliin. Lehdellä oli vakiintunut kannattajakuntansa, kuten maassamme ilmestyvillä V-tyylisillä iltapäivälehdillä ja viikoittaisilla juorujulkaisuillakin on. Pahkasian sivuilla seikkaili keksityt henkilöt, kun taas iltapäivä- ja juorulehdet pyrkivät keksimään mahdollisimman paljon aidoista henkilöistä.

Ehdoton suosikkihahmoni Pahkasiassa oli Miihkali, jossa pienen pojan suulla kritisoitiin aikuisten maailmassa vallitsevia omituisuuksia. Miihkalilla oli ylihuolehtiva äiti ja pikkutakkiin pukeutuva isä, joka yritti syöttää omia totuuksiaan pojalle. Miihkalin ystävät Minnaryyni, Kenneth, Bosse ja kehitysvammainen Tarmo edustivat yhteiskuntamme eri sosiaaliluokkiin kuuluvia ihmisiä joiden avulla kuvattiin kuluneen ajan epäkohtia.

Parhaiten mieleeni on jäänyt Miihkalin potta, jossa koko suvun voimin ihasteltiin pojan komeaa kakkaa tai Armas Paskiainen, jonka kaikki rikastumisyritykset päättyivät sosiaaliseen julkihäpeään. Vapaasti juorulehtien ideologiaan käännettynä: ”Mitä pienempi sonta, sitä suurempi yleisö ja pahempi haju.”  

Nautitaanpa kakankäryisestä sananvapaudesta seuraavaa iskua odotellessa. Kun kakka lapioon kilahtaa, eurot medialle vilahtaa.

Ei kommentteja. Avainsanat: media, juorulehdet

Järjettömiä tekoja

Tiistai 23.9.2008 klo 22:57 - Maiju Tapiolinna

Vajaa 11 kuukautta myöhemmin tapahtui jo toistamiseen se, mitä Suomessa ei olisi ikinä uskonut tapahtuvan. Jokelan kouluammunta toistui Kauhajoella lähes samalla aikajanalla, samalla toimintamallilla ja jopa ampujan profiili muistutti paljolti Jokelan ampujaa. Kaukaisilta tuntuneet massateurastukset ovatkin käsinkosketeltavan lähellä meitä.

Nuorten pahoinvointi on käsittämätöntä! Mistä tämä kaikki johtuu? Miksi avunsaanti psyykkisiin ongelmiin on niin vaikeaa ja hidasta? Miksi tällainen tapahtuu toistamiseen lähes samalla kaavalla? Eikö ensimmäinen kerta ollut jo liikaa, eikö tätä todella olisi voinut estää?

Näihin kysymyksiin ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Selvää on, että nyt tarvitaan voimakasta tarttumista lasten ja nuorten henkiseen pahoinvointiin. Jonotusajat akuuttiin hoitoon ei saa olla kuukausien mittaisia. Psyykkiseen hoitoon tarvitaan yhtä akuuttia hoitoa kuin sydäninfarktissa. Lisää uhreja tulee taatusti, jos nyt ei ryhdytä todellisiin toimiin.

Hiljennytään ja sytytetään kynttilä Kauhajoen uhrien muistolle.

 

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: psyykkinen pahoinvointi, nuoret

Kiitos ei muovikasseille!

Tiistai 16.9.2008 - Maiju Tapiolinna

Ostin tässä taannoin lehden, jossa oli hauska kierrätystapa muovikasseille. Valittiin vain erilaisin mainoksin varustettuja muovipussukoita, leikattiin paloja kuin tilkkupeittoon ja sitten silitettiin miedolla lämmöllä kaksi palaa vastakkain. Kunhan oli riittävästi toisiinsa sulatettuja muovinkappaleita, alkoi ompelu. Singerillä surruuteltiin palat yhteen ja saatiin ah niin eko-kassi kasaan! Luonnollisesti silitystyö kannatti tehdä ulkona tai muutoin hyvin tuuletetussa tilassa.

Monessa perheessä olisi silitysraudalle töitä! Kaapit turvoksissa maatumattomista muovikasseista. Oma vaalilupaukseni on, että en osta muovikasseja kantaakseni ruokaostoksia kotiin. Viimeiseen asti vältän vaateostoksilla joutumista muovikassien uhriksi. Hankin mittavan kokoelman erilaisia asusteisiin sopivia kangaskasseja ja ripottelen niitä eteiseen, autoon, käsilaukkuun kaikkialle, mistä ne on helppo ottaa mukaan! Äärimmäisen hädän keskellä voin turvautua paperikassiin tai maatuvaan biopussiin. Muovikassit on out, kangaskassit in!

2 kommenttia . Avainsanat: kierrätys