Kylttijumppaa uusmaalaisittain!

Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.31 - Maiju Tapiolinna

Valtakunnallisten vaalien tärkeyttä tärvellään kyseenalaisilla vaalimainoskielloilla Uudellamaalla. Espoon ja Vantaan kaupungit ovat kieltäneet kadunvarsimainonnan kaupunkialueillaan kokonaisuudessaan. Espoossa päätöstä on perusteltu negatiivisella kaupunkikuvalla ja Vantaalla kuulemani mukaan on tehty puolueiden välinen sopimus mainonnan kieltämisestä. Mitä ilmeisimmin molemmissa tapauksissa on kyseessä puhtaasti luottamushenkilövetoisesti tehdystä ratkaisusta, jonka syitä voi vain arvella.

Kadunvarsimainonta on suhteellisen edullista verrattuna sanomalehti-, TV- tai radiomainontaan ja kaikkien ehdokkaiden helposti toteutettavissa. Pääosa Uudenmaan kunnista noudattaa vaalimainonnassa ELY-keskuksen antamia ohjeistuksia vaalimainosten sijoittelusta. Tämä mahdollistaa mainonnan valtion omistuksessa olevilla tiealueilla vaatien huomioimaan kuitenkin liikenneturvallisuuden.  Muutamat yksittäiset kunnat ovat tehneet erillispäätöksiä oman kuntansa alueella tapahtuvasta mainonnasta. Yleisperiaatteiltaan näissä on ollut kyse taajamien sisäisen mainonnan kieltämisestä, joka sinällään on täysin ymmärrettävissä.

Oma kylttijumppani käynnistyi viime perjantaina, jolloin vaalitukiryhmäni lähti kolmen autokomppanian voimin kiinnittämään vaalimainoksiani ympäri Uuttamaata minun kierrellessä vaalitoreja. Maanantai aamuna sain sähköpostia, jossa huomautettiin vaalimainoksistani Vantaan kaupungin alueilla ja sain kehotuksen poistaa ne mahdollisimman nopeasti tai muutoin Vantaan kaupunki suorittaa poiston ja muistaa tukiryhmääni laskulla. Vaalipäällikköni otti välittömästi yhteyttä Vantaan kaupungin tekniseen virastoon, jossa asiasta vastaava henkilö vahvisti kiellon toistamiseen ja kehotti poistamaan mainokset mahdollisimman nopeasti. Hänen mukaansa Vantaan kaupungin omistuksessa olevilla  tai hallinnoimilla tie tai muilla alueilla ei vaalimainontaa sallita kuin ainoastaan puolueiden vaaligallerioita varten varatuissa telineissä.

Selvitellessäni Vantaan mainoskieltoa sain vaalipäälliköltäni soiton, että vaalimainokseni olivat kadonneet Espoon kaupungin alueelta muutamaa lukuun ottamatta. Tuolloin kello oli jo niin paljon, ettei ollut toivoakaan saada langanpäähän yhtään espoolaista viranhaltijaa vahvistamaan vaalimainosten katoamista heidän tekemäkseen. Varsin selvää kuitenkin tuntui olevan, että kyseessä oli kaupungin suorittama toimenpide, koska kaikkien muidenkin eduskuntavaaliehdokkaiden mainokset olivat kadonneet katujen varsilta.

Pohdimme vaalipäällikköni kanssa tilannetta ja päätimme lähteä poistamaan kaikki Vantaan alueella olevat vaalimainokseni ja kartoittamaan Espoon alueelle mahdollisesti paikoilleen jätettyjen sijainnit. Vantaalta saimme talteen kaikki mainokset, mutta Espoo olikin oma lukunsa. Siellä mainokseni oli poistettu irti riuhtaisemalla, jolloin mainoksia paikoillaan pidelleet ruuvit olivat edelleen kiinni tolpissa ja mainokset kadonneet. Poistoon ja kartoitukseen kuluikin mukavasti viisi yöllistä tuntia.

Heti tiistai aamusta vaalipäällikköni otti yhteyden Espoon kaupungin tekniseen virastoon, jossa poisto vahvistettiin. Erittäin asiallinen viranhaltija kertoi saaneensa edellisenä perjantaina eli heti vaalinumeroiden saamisen jälkeen mahtikäskyn poistaa kaikki vaalimainokset Espoon kaupungin alueelta maanantai aamuun kello kymmeneen mennessä. Poistetut mainokset olisivat noudettavissa kaupungin eri alueilla sijaitsevilta varikoilta.

Lähdimme noutamaan omiani pois ja saavuttuamme Espoon kaupungin Mikkelän varikolle näimme valtaisan röykkiön sikin sokin olevia poistettuja mainoksia. Omiani saimme kaivella kasan alta, päältä ja välistä ja todeta suurimman osan vaurioituneen väkivaltaisen poiston yhteydessä tai puristuksissa kasan alla. Osin mainokset olivat hankautuneet maa-alustana olevaan asfalttipihaan, joten sekin niihin oli oman jälkensä jättänyt. Kiukkua nieleskellen keräilimme mainokset ja lähdimme kohti Espoon Polarin varikkoa, josta seuraavat kateissa olevat mainokset oli noudettavissa. Täällä meitä odotti siististi omiin kasoihin lajitellut eri ehdokkaiden vaalimainokset, jotka oli poistettu huolellisesti ilman vaurioita. Jopa kiinnikkeet oli jätetty niihin kiinni. Kiitos tästä irrottajille!

Ilmeisesti muutaman kiukkuisen yhteydenoton jälkeen Espoon kaupungin kotisivuille ilmestyi kartta, josta oli mahdollista selvittää vaalimainosten laillinen sijainti. Kävi myös ilmi, että mainosten poistosta vastuussa oleva henkilö oli jättänyt kokonaisuudessaan huomioimatta valtion omistuksessa olevat maa-alueet ja niiden luvallisen käytön vaalimainonnassa. Samalla oli käynnistynyt virheellisesti poistettujen mainosten palauttaminen alkuperäisille paikoilleen.

Osaltani kylttijumppa jatkuu taas aamulla, jolloin selvitän mainosteni sijainnin luvallisuuden ja korjaan mahdollisuuksien mukaan rikkoutuneet mainokset ja toimitan ne Espoon kaupungille paikoilleen palauttamista varten. Selvittelen myös, millainen lasku on tulossa kylttien poistosta ja kuka korvaa vaurioituneet vaalimainokseni. Rikoslain mukaisesti ne ovat omaisuuttani, eikä niitä saa tärvellä. Tilannetta voidaan verrata väärin pysäköityyn autoon, joka hinataan pois kaupungin toimesta. Oletan, että autoa ei tuhota hinauksen yhteydessä kuten nyt vaalimainoksille tehtiin.

Eduskuntavaalit ovat tärkeimmät valtiolliset vaalit, joissa toivottavaa on korkea äänestysaktiivisuus. Samaiset vaalit vaativat myös melkoisen rahallisen sijoituksen ehdokkaaksi lähteviltä henkilöiltä, jotka pyrkivät saamaan itsensä suuren yleisön tietoisuuteen vaalimainonnalla. Kuten jo aiemmin totesin, on kadunvarsimainonta yksi edullisimmista tavoista saada kasvonsa näkyville. Alueelliset mainoskiellot ovat epädemokraattinen tapa pyrkiä vaikuttamaan äänestäjien valintamahdollisuuksiin. Eittämättä mieleen tulee kateus ja pelko äänien menettämisestä muiden kuntien ehdokkaille. Valtion tulisi säätää laki, jossa tarkoin määritellään mainostaminen valtiollisissa vaaleissa, yhdenmukainen ohjeistus sekä kuntien omaehtoisten mainoskieltojen evääminen. Tämä siis takaisi äänestäjien demokraattisen kohtelun valtakunnallisesti.