Helsingin ja Uudenmaan Perussuomalaiset suhtautuvat metropolihallintoon kriittisesti

Hallitus ajaa metropoliaatetta härkäpäisesti osana suurta kuntarakenneuudistustaan. Vahvaa metropolihallintoa vyörytetään päällemme ilman, että selkeästi kerrotaan miten se toisi tehoa palvelutuotantoon tai ylipäätään olisi kustannustehokas. Helsingin ja Uudenmaan Perussuomalaisten näkemys on, että met­ro­po­li­hal­lin­to vie val­taa kauem­mak­si kan­sa­lai­sis­ta ja olisi lähipalveluiden ja -demokratian kuihduttamista ilman todellisia säästöjä. Lisäksi se on ris­ti­rii­das­sa kun­nal­li­sen it­se­hal­lin­non kans­sa. Uusi hallinto voi olla perusteltu vain, jos sen avulla saadaan merkittäviä parannuksia ihmisten arkeen. Tällaisia perusteluja ei ole esitetty. Eril­lis­tä met­ro­po­li­hal­lin­toa ei tu­le ra­ken­taa ra­sit­ta­maan ve­ron­mak­sa­jan lompakkoa, el­lei ole esit­tää pe­rus­te­lu­ja sil­le, et­tä se tar­joaa to­del­li­sta hyö­ty­ä.

Metropolialue on vuosikymmeniä muodostanut yhtenäisen työssäkäynti-, asumis- ja vapaa-ajanviettoalueen, joka on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Tämä on saavutettu itsenäisten kuntien toiminnalla. Jos sen yläpuolelle halutaan metropolihallinto, on ensin osoitettava mitä parannuksia lisähallinnolla saavutettaisiin. Uudenmaan maakunnan Perussuomalaiset ihmettelevät, miksi Länsi-Uudenmaan seutukeskus Lohja ja Itä-Uudenmaan seutukeskus Porvoo ovat selvityksen ulkopuolella? Mielestämme tuntuu keinotekoiselta, että Helsingin seudun 13(Vihti mukaan lukien 14) kunnasta puuhataan parhaillaan ”metropolia”. Riittävätkö edes koko Suomen asukkaat muodostamaan maailman luokan varteenotettavaa metropolia?

Palveluiden kustannustehokkuus on vahvassa peruskunnassa parempi kuin byrokraattisissa jättikunnissa. Palvelut järjestetään järkevämmin, alueen ihmiset huomioon ottaen, kuin historiattomiksi ja sieluttomiksi koetuissa jättikunnissa. Jättikunnissa päätöksenteko on etääntynyt kuntalaisista ja kuntalaisten äänestysaktiivisuus on romahtanut samaa tahtia syrjäytyneiden kuntalaisten määrän kasvaessa. Peruskunnassa kunnalliset luottamushenkilöt on halutessaan mahdollista tuntea ja yhteydenotto on helppoa. Mielestämme metropolialueen kuntien vapaaehtoisella verkostomaisella yhteistyöllä voidaan parhaiten vastata tulevaisuuden haasteisiin.  

Kukaan vastuullinen luottamushenkilö ei kiistä Helsingin seudun ongelmia kuten liikennettä, asumisen kalleutta, vuokra-asuntojen puutetta, seutukaavoituksellisia haasteita tai alueellista eriarvoistumista. Helsingin ja Uudenmaan Perussuomalaisten mielestä ongelmat eivät ratkea suurkuntia pystyttämällä, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta lisäämällä sekä kasvattamalla uutta byrokratiaa vanhan päälle.  Uudenmaan liitto on jo olemassa, ja katsommekin, että sen roolia tulisi korostaa.

Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu kuuluu kunnille ja kansainvälisissä metropoleissa, metropolialueen esiselvityksen mukaan, ei tähän oikeuteen ole kajottu. Perussuomalaisten mielestä ehdotukset siitä, että metropolikaava-alueella uudisrakentamista rajoitettaisiin tai jopa kiellettäisiin asemakaava-alueiden ulkopuolella, ovat perustuslain vastaisia. Isommat rakennusprojektit on tietenkin järkevää toteuttaa taajamiin ja hyviin kulkuyhteyksiin tukeutuen, mutta periaatteessa vapaassa maassa vapailla kansalaisilla tulee olla vapaus valita missä he asuvat. Kunnilla tulee olla itsenäinen päätösvalta kunta- tai osakuntaliitoksista päätettäessä. Liitosalueen asukkaiden mielipidettä on kysyttävä ja kunnioitettava.

Itsenäisten kuntien välisellä yhteistyöllä rakennettu metropolialue on Suomen vetovoimaisin yhdyskunta. Metropoliselvityskuntien Perussuomalaiset haluavat jatkaa tätä työtä, mutta ilman pakkoliitoksia ja byrokratian paisuttamista.

Lisätietoja: Pekka M. Sinisalo, Perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja (040-567 3945)