Pahkasika-huumoria

Tiistai 7.10.2008 klo 23.14 - Maiju Tapiolinna


Lukiolaispoikien neronleimauksesta syntynyt neljännesvuosisadan ilmestynyt Pahkasika oli hurttia huumoria ylä- ja alatyyliin. Lehdellä oli vakiintunut kannattajakuntansa, kuten maassamme ilmestyvillä V-tyylisillä iltapäivälehdillä ja viikoittaisilla juorujulkaisuillakin on. Pahkasian sivuilla seikkaili keksityt henkilöt, kun taas iltapäivä- ja juorulehdet pyrkivät keksimään mahdollisimman paljon aidoista henkilöistä.

Ehdoton suosikkihahmoni Pahkasiassa oli Miihkali, jossa pienen pojan suulla kritisoitiin aikuisten maailmassa vallitsevia omituisuuksia. Miihkalilla oli ylihuolehtiva äiti ja pikkutakkiin pukeutuva isä, joka yritti syöttää omia totuuksiaan pojalle. Miihkalin ystävät Minnaryyni, Kenneth, Bosse ja kehitysvammainen Tarmo edustivat yhteiskuntamme eri sosiaaliluokkiin kuuluvia ihmisiä joiden avulla kuvattiin kuluneen ajan epäkohtia.

Parhaiten mieleeni on jäänyt Miihkalin potta, jossa koko suvun voimin ihasteltiin pojan komeaa kakkaa tai Armas Paskiainen, jonka kaikki rikastumisyritykset päättyivät sosiaaliseen julkihäpeään. Vapaasti juorulehtien ideologiaan käännettynä: ”Mitä pienempi sonta, sitä suurempi yleisö ja pahempi haju.”  

Nautitaanpa kakankäryisestä sananvapaudesta seuraavaa iskua odotellessa. Kun kakka lapioon kilahtaa, eurot medialle vilahtaa.

Avainsanat: media, juorulehdet


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini