VALTUUSTOPUHE Kansalaisäänestyksestä pakolaisten ottamiseksi Nurmijärvelle

Perussuomalaisten tekemä valtuustoaloite kansanäänestyksestä kiintiöpakolaisten ottamiseksi sai suurta kannatusta kuntalaisten keskuudessa, mutta hävisi nipin napin äänestyksen kunnanhallituksessa puheenjohtaja Outi Mäkelän äänen ratkaistessa päätöksen kansanäänestystä vastaan.

Kansanäänestyksen tarpeettomuutta on perusteltu sillä, että valtuustoon valittaessa valtuutetut ovat saaneet kuntalaisilta mandaatin toimia kuntalaisten tahdon toteuttajina. Toki näin onkin, mutta valtuustomandaattia ei aina voi, eikä pidä tulkita yhtä nutturapäisesti. Kuntalaisilla on tietyt oletusarvot, jonka mukaisesti he olettavat valtuutettujen ja luottamushenkilöiden heidän asioitaan ajavan.

Edesmenneessä kuntastrategiassa ei ole viittauksia pakolaisten ottamiseksi tai ylipäätään mitään siihen liittyvää. Eipä kyllä ole nykyisessäkään, mutta kuntalaisten osallistumisesta päätöksentekoon vuodatellaan jaloin sanoin.

Aktiivista pakolaiskeskustelua Nurmijärvellä on viimeksi käyty 90-luvun alussa, jolloin olimme syvässä lamassa kuten tänäkin päivänä.  Argumentit ovat samat, vain henkilöt keskustelun ympärillä ovat vaihtuneet. Pastori Päivi Linnoinen tuomitsi tuolloin vastaanottoa vastustavat valtuutetut moraalittomiksi ja heidän menettelynsä synniksi. Tänään käytetään sanaa rasisti.

 Se mistä pakolaiskeskustelu 20 vuotta sitten käynnistyi, on minulle arvoitus.  Asuin Hyvinkäällä, enkä aktiivisesti seurannut Nurmijärven kunnallispolitiikkaa. Oletan aloitteen tai keskustelunavauksen tuolloinkin tulleen kirkon taholta. Osuma oli keskelle syvintä taloustaantumaa, vedottiin raamatun sanaan ja lähimmäisenrakkauteen sekä monikulttuuriseen rikkauteen.

Kokoomuksen silloinen valtuutettu Göta Kirkkari nosti yleisönosastokirjoituksessaan esille täysin samoja vasta-argumentteja kuin pakolaisten vastaanottamista vastustavat valtuutetut tässä salissa tänään. Tuolloin budjetista jouduttiin karsimaan 13 miljoona markkaa, kun nyt puhutaan 7 miljoonan euron alijäämäuhasta. Tiukkaan sävyyn Göta penäsi vastausta kysymykseensä: Olemmeko niin sokeita, ettemme näe läheisiämme, jotka ovat keskellämme? Mitä kaikkea varojen karsiminen käytännön tasolla tarkoittaa? Hän esitti uudessa merkityksessä Päivi Linnoisen aiemmin esittämän kysymyksen: ”Mikä on ihmisen hinta?”

Elämme taas tiukkoja aikoja, eikä Nurmijärven kunnassa ole saatu nousujohteisten vuosien aikana pakolaisasiaa yhtään valmiimmaksi. Nousiko tahto vastaanottoon 20 000 euron valtion lisäbonuksen myötä? Tässähän olisi ollut yli 20 vuotta aikaa luoda heille tukiverkostot, suunnitella asuminen ja pakolaisten sopeuttaminen Nurmijärvelle. Minne joutui vanhurskaus ja lähimmäisenrakkaus? Mikä on nurmijärveläisen hinta tänään, kun jatkuva taloustaantuma syö perheiden ruokapöydässä? Löytyykö talkoohenkeä avustamaan pakolaisia, kun Matti asuu omassa kukkarossa?

Kuntalaisten on saatava sanoa mielipiteensä. Valtuutettujen ja viranhaltijoiden velvollisuus on kuunnella heitä. Ennen valtion maksamia palautuksia on budjettiin löydyttävä rahat pakolaisten vastaanotto- ja elinkustannuksiin. Nurmijärven kunnassa on tällä hetkellä noin 500 perhettä asuntojonossa. Mistä löytyvät asunnot pakolaisille, jos ei nurmijärveläisille?  Kunnan maksettavaksi jää vuosittain valtion korvauksista huolimatta ainakin noin 60 – 70 000 e pakolaistyöntekijöiden palkkakustannuksia. Tämän lisäksi on vaikeaa arvioida muita mahdollisia meille koituvia kuluja, joiden valtionkorvauksista ei voida olla varmoja. Valtionkorvauksia maksetaan kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen pakolaiset siirtyvät normaalin toimeentulotuen piiriin. Huomioitavaa on myös se, että perheiden yhdistämisten kautta pakolaisten lukumäärä tulee moninkertaistumaan lähi vuosina. Emme myöskään voi tehdä sopimusta kertaluontoisesta vastaanottoerästä, vaan valtionkorvausten saamiseksi joudumme sitoutumaan jatkuvaan sopimukseen.

Göta Kirkkarin sanoja lainaten: ”On helppo lohduttaa omaatuntoaan hurskaana auttajana yhteisestä kassasta ja toisten rahoilla, kunhan ei vaan tarvitse henkilökohtaisesti uhrautua.

 

MUUTOSESITYS:

Kuntalain 30 § perusteella valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Tämän perusteella esitän, että valtuusto päättää järjestää kansanäänestyksen kiintiöpakolaisten ottamisesta Nurmijärvelle Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitteen mukaisesti. Kansanäänestyksestä johtuvat kulut katetaan toisen osavuosikatsauksen yhteydessä lisämäärärahalla. Kunnanhallitus päättää käytännönjärjestelyistä.

Ponsiesitys muutosesityksen kaaduttua

PONSI:

Päätökseen liittyen esitän seuraavan ponnen: Kuntalaisille järjestetään mielipidetiedustelu esim. Oikeusministeriön ota kantaa palvelun puitteissa. (www.otakantaa.fi) Tämän tueksi järjestetään kirjastoissa paperikysely, jossa kuntalaiset saavat tuoda mielipiteensä julki. Saadut vastaukset tuodaan valtuustolle tiedoksi ja päätöksenteon tueksi pakolaisasiassa.