Valtuustoaloite

Kunnallisen auttamisprosessin luominen ja liittäminen osaksi kunnan turvallisuussuunnitelmaa henkilökohtaisen katastrofin sattuessa

Uudellamaalla syttyy joka kuukausi rivitalopalo. Useita perheitä koskeva katastrofi saa yleensä runsaasti julkisuutta ja auttamishalua kansalaisissa. Kuukausittain tapahtuu myös omakotitalopaloja, jotka helposti jäävät tilannehuoneen maininnaksi rakennuspalosta. Kosketti tulipalo sitten yhtä tai useampaa perhettä kerrallaan, on se läheisen kuoleman jälkeen traumaattisin kokemus.  Palosta pelastuneille tai palossa kotinsa menettäneille useimmiten jää vain päällään olleet vaatteet kaiken muun omaisuuden tuhoutuessa joko tulen, sammutusveden tai savun vuoksi. Tällöin tarvitaan kiireellistä hätäapua useassa eri muodossa, kun välittömät pelastustyöt on saatu käyntiin.

Kiireellisen hätäavun antamiseksi tarvitaan toimintaprosessi, jonka puitteissa yhdessä viranomaisten, seurakunnan, vapaaehtoisjärjestöjen sekä mahdollisten muiden toimijoiden kanssa saadaan käyntiin katkeamaton hätäapuketju katastrofin uhrien auttamiseksi. Lisäksi sisällytetään sosiaalisen median kautta järjestetyt keräykset osaksi avustustoimintaa. Tässä aloitteen auttamisprosessi rakentuu tulipalon ympärille, mutta sitä tulee voida käyttää soveltuvin osin myös muissa onnettomuustilanteissa.

Auttamisprosessista on selvittävä aukottomasti ainakin seuraavat asiat:

• Kuka käynnistää auttamisprosessin tulipalopaikalla?
• Mihin kunnallisiin viranomaisiin otetaan ensin yhteys?
  • vastuuhenkilöt ja tarkat yhteystiedot
• Kuka ottaa yhteyden sopimuskuntien kriisipalveluun?
  • Kuinka nopeasti apua on saatavilla
  • Henkinen auttaminen tulipalossa yhtä tärkeää kuin omaisen kuollessa
• Kuka ottaa yhteyden vapaaehtoisjärjestöihin ja seurakuntaan?
  • vapaaehtoisjärjestöt nimetään, vastuuhenkilöt ja tarkat yhteystiedot
• Kuinka nopeasti onnettomuuden uhri voi odottaa saavansa apua tai vähintäänkin yhteydenoton?
• Tulipalossa menetetään koti ja omaisuus. Kuka antaa nopean kriisiavun, kuten tilapäisen majoituksen, vaatteet, ravinnon ja mahdollisesti tarvittavat lääkkeet?
  • reseptilääkkeiden osalta tarvitaan tarkka suunnitelmallisuus noutopaikkoineen sekä reseptin kirjoittava toimipiste (esim. terveyskeskuksen osasto, Hyvinkään sairaala, lähiseudun avoinna olevat tai päivystävät apteekit)
• Onko kunnan viranomaisprosesseissa  jo mukana SPR:n kotimaan avun roolitus ja jos, niin miten?
• Luottaako kunta kuntalaisaktiivisuudella perustettavan sosiaalisen median auttavan katastrofitilanteissa hädänalaisia perheitä ja miten kunta osallistuu kerättävien tarvikkeiden vastaanottoon ja jakoon? Jos näin, tulee sekin lisätä turvallisuussuunnitelmaan.
• Mahdollisia rahalahjoituksia varten on oltava olemassa rahasto, jonne auttamishaluiset voivat tehdä lahjoituksia ja josta ne täysimääräisinä kohdennetaan katastrofin uhreille.
• Kuinka huolehditaan, että apu menee perille, vastaa tarvetta ja on tasapuolista?
• Kuka valvoo prosessia, jälkihoidon toteutusta ja dokumentoi toiminnan sekä arvioi toiminnan riittävyyden katastrofitilanteen jälkeen?
• Miten harjoitellaan yhteistoimintaa katastrofitilanteessa?
• Turvallisuussuunnitelmaan tulee sisällyttää kokoontumispaikat katastrofitilanteissa, käyttötarkoitus, mistä noudetaan avaimet kokoontumispaikalle tai vaihtoehtoisesti yhteyshenkilö, joka avaa ovet ja miten nopeasti?

 Vapaaehtoispalvelu tukee merkittävästi viranomaistoimintaa. Vuoden 2015 alusta 17.5. mennessä vapaaehtoispalvelulla (Vapepa) on ollut valtakunnallisesti 67 hälytystä, 3060 henkilötyötuntia, 957 auttajaa, 101 autettua. Uudellamaalla 24 hälytystä, 323 auttajaa, 1158 työtuntia, 34 autettua, näistä Keski-Uudellamaalla 15 hälytystä, 726 henkilötyötuntia, 190 auttajaa, 27 autettua. Alueellinen toiminta on siis erittäin merkittävää.