Keusote kallista rulettia verovaroilla

Poikkeukselliseti julkaisen kotisivuillani alla olevan kirjoituksen, joka on ollut osa Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyä kantelua. Kirjoituksen julkaisuun minulla on kirjoittajan lupa. 

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle ei tuottanut tulosta siksi, että se jätettiin tutkimatta. Syynä on se, että keusote- asiat kuuluvat nk. kunnallisen itsehallinnon piiriin, minkä tutkiminen ei Suomen lainsäädännössä kuulu millekään oikeuselimelle? Kantelu kokonaisuudessaan Keusoten johdon toiminnassa käsittää yhteensä 20 sivua. On kuitenkin hyvä nostaa esille epäkohtia kuntalaisille, jotka verovaroillaan osallistuvat Keusoten kustannuksiin. 

---

Keusote – kallista rulettia verorahoilla ?                                 

11.5.2021                                                                  

Nurmijärven kuntalaisten julkisen terveydenhuollon toteuttamiseen 36 vuoden ajan osallistuneena lääkärinä katsoin vuosi sitten, että en halua puuttua siihen, miten asioita jatkossa Keusotessa hoidetaan. Irtisanoutumiseni jälkeen olen kuitenkin saanut lukuisia kertoja vastata epäilyihin, että rivistä lipeämiseni olisi kannanotto Keusotea vastaan. Työrauha pitää alkuun antaa uusille toimijoille ja heidän toimintatavoilleen, mutta kyllä reilussa kahdessa vuodessa jo jotakin positiivista pitäisi olla nähtävissä.

Sote-uudistuksen tavoitteena on tuottaa laadukasta ja saman tasoista terveydenhoitoa kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Hoidon kustannusvaikuttavuuden arviointi on normaalitilanteessakin vaikeata, mutta nyt koronapandemiasta on jo etukäteen voitu tehdä syyllinen tuleviin huonoihin talouslukuihin.

Perinteisesti on katsottu, että perusterveydenhuolto on se osa terveydenhuoltoa, josta kunta kykenee säästöjä aikaansaamaan. Sairaalat ja erikoissairaanhoito laskuttavat kulujensa mukaan: näihin maksuihin sisältyy osuus sairaalan yleiskustannuksista, ja yleensä saman vaivan hoito erikoissaraanhoidossa muodostuukin hinnaltaan noin 1,5-kertaiseksi.

Keusoten lääkärikunnassa oli sen toiminnan alkaessa runsaasti aiemman työkokemuksen ja harrastuneisuuden luomaa erityisosaamista, jonka arvo mitätöitiin täysin eikä sitä mitenkään

kartoitettu. Omalla kohdallani tämä tarkoitti sitä, että diabeteksen hoidon erityispätevyydestäni ei kysytty mitään – niin kuin ei myöskään väitöskirjastani, jossa paljolti vertailtiin diabeteksen hoidon tuloksellisuutta ja kustannuksia eri tavoin järjestettynä (v.2015). Näin siitä huolimatta, että useampaan kertaan pyysin audienssia johdon puheille. Kuulun myös insuliininpuutosdiabeteksen valtakunnalliseen Käypä hoito -työryhmään sekä diabeteksen Käypä hoito -neuvottelukuntaan. Olen viimeisten vuosien aikana tuonut insuliinipumppuhoitojen aloitukset ja seurannan Suomessa terveyskeskustasolle, mikä on ehdoton edellytys sille, että tämä hoitomuoto on kaikille siitä selvästi hyötyville tavoitettavissa läpi Suomen. Nykytilanteessa ovat insuliinipumppuhoidon saaneet kuuluneet keskimäärin selvästi korkeampiin sosiaaliryhmiin. V:n 2019 lopulla tuli Keusoten johdolta ilman perusteluja viesti, että insuliinipumppuhoitojen aloitukset ja jatkamisharkinnat siirtyvät erikoissairaanhoitoon. Viesti tuli kiertotietä eli lähiesimieheni kautta, jota pyydettiin minulle asiasta ilmoittamaan. Väitöskirjassani kartoitettiin myös diabetespotilaiden tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon Nurmijärvellä. Tältäkin osin tulos oli lähes ”pohjoiskorealaista” tasoa…

Samaan tapaan Keusote on kohdellut myös muita osaajiaan. Tiheällä kammalla etsitään toimintoja, jotka voitaisiin luokitella erikoissairaanhoidoksi. Nämä siirretään sitten esh:n seurantaan, jolloin Keusote on ”säästänyt rahaa”, jonka esh sitten laskuttaa kunnilta kertaluokkaa suurempana summana.

Nurmijärven terveyskeskuksessa oli ennen Keusoteen liittymistä tehty innostuneessa hengessä kehittämistyötä laadun parantamisen merkeissä. Yhteen hiileen puhaltamisen henki ulottui kaikkiin ammattiryhmiin. Johdon ylimielinen asenne onkin sitten ollut hämmästyttävää. Laadukkaan toiminnan rakentaminen on hidasta mutta tuhoaminen on sujunut nopeasti.

En lähtenyt Keusotesta ovet paukkuen, mutta kehityssuunnista kuullessani en voi ihan vaietakaan. Uskomaton oli uutinen, että Keusoten johtaja haki 50000 euroa kuntayhtymältä osallistuakseen Harvardin Yliopiston järjestämään virtuaaliseen johtamiskoulutukseen. Näin taloustilanteessa, jossa rivityöntekijöiden on vaikea päästä muutaman kymmenen euron koulutuspäiville. Paikallislehdessä johtotroikan jäsen kommentoi lähteneiden lääkärien määräksi 2 siinä vaiheessa, kun oikeampi luku olisi ollut 6-7 (nyt kai jo lähellä viittätoista). Voiko johtaja olla hyvä, jos hän on näin täysin pihalla johtamansa organisaation tapahtumista?.

Eniten minua on kuitenkin mietityttänyt Keusoten tavoite hoitaa ns. ”etänä” seitsemänkymmentä prosenttia potilaskontakteista. Sairauksien diagnosoinnissa keskeiset asiat ovat aina olleet ja tullevat myös pitkään olemaan anamneesi ja status. Lääkäri kartoittaa potilaan oireet ja sairaudenkuvan keskustelemalla hänen (ja/tai mahdollisesti omaisten tms.) kanssa sekä yksinkertaisen perusvälineistön turvin tutkii potilaan. Näillä keinoin päästään usein varsin pitkälle ja voidaan rajata merkittävästi jatkotutkimusten tarvetta. Jos status jää tekemättä ja anamneesi on puutteellinen, joudutaan asian selvittelyssä kalliisiin konetutkimuksiin ja hoitovirheiden mahdollisuus silti kasvaa. Järvenpäässä ollaan jo hyvinkin pitkällä tämän suuntaisessa ”kehitystyössä”, jonka implementointia käytännön työhön taustavaikuttajana toiminut konsulttitoimisto alkuvaiheessa myös valvoo. Sairauksien diagnostiikka kuuluu terveydenhuollossa lääkäreille, mutta Keusotessa etävastaanottojen kehittämisen tarve on ymmärretty siten, että työntekijät laitetaan ilman asianmukaista koulutusta tekemään työtä, johon tarvittavan tiedon puutetta he eivät edes kykene itse arvioimaan. Sairaanhoitajat ovat viime aikoina voineet kouluttautua saamaan rajoitetun reseptinkirjioitusoikeuden, mutta sen saamiseksi on pitänyt läpikäydä perusteellinen jatkokoulutus. Etävastaanottoja tullaan varmasti tulevaisuudessa tarvitsemaan nykyistä enemmän, mutta ihmisen tulee päästä lääkärin vastaanotolle tuntiessaan siihen olevan tarvetta.

Kerran vuodessa lääketieteen opiskelijat antavat arvionsa koulutukseen osallistuvien terveydenhuollon laitosten laadulle. Tässä asteikossa tulosta arvioidaan 0-5 tähdellä. Järvenpään tulos oli viime vuonna 0 tähteä ja koko Keusotessa pisteet olivat huonot ja tulos nopeassa laskussa. Sensijaan esimerkiksi ptky Karviaisen (Vihti ja Karkkila) tulos oli täydet 5 tähteä – nyt jo toistamiseen. Kiitos kuuluu koko henkilökunnalle määrätietoiseen kehittämistyöhön sitoutumisen kautta.

Lääkärin työhön on perinteisesti kuulunut tietynasteinen vapaus, joka Keusoten johdolle tuntuu täysin mahdottomalta. Asiantuntijayhteisön johtamisessa tilaa pitää antaa myös ruohonjuuritason innovatiivisuudelle – parhaat ideat kun ovat usein saaneet alkunsa sieltä autotalleista.

Mielestäni vähintä mitä tässä tilanteessa vielä voitaisiin tehdä, olisi nykyisen Keusoten johdon irtisanominen ja jatkaminen uusin voimin. Hyvä veli -verkostot, jotka nykyjohtoa kunnissa suojelevat, tulisi tuoda esiin. Keusotesta saaduilla kokemuksilla on toki merkitystä varoittavana esimerkkinä, jos esimerkiksi hyvinvointialuemallia uuden sote-lainsäädännön mukaisesti  lähdetään pystyttämään…

Edellä oleva kiteytettynä:

- asiantuntijaorganisaatiossa olevalle omalle osaamiselle ei ole annettu mitään arvoa

- lähes kaikki vastaanottotyöhön osallistuneet pitempään Nurmijärven terveydenhuollossa toimineet lääkärit ovat lähteneet (mitään lähtökyselyitä ei ole tehty – edes toistuvasti pyydettäessä ei ole löytynyt aikaa  sellaiseen; selkeät lähteneiden lääkärien määrät ovat helposti tarkistettavissa eikä esimerkiksi paikallislehdissä tarvitsisi antaa väärää tietoa)

- johtaminen on ylimielistä, piilottelevaa suhmurointia – toiminnan jatkaminen Keusoten mallilla pyritään varmistamaan henkilökohtaisin kabinettitapaamisin esim. kuntien johdon kanssa ns. hyvä veli -verkostoja luomalla

- etävastaanottojen kehittäminen on ymmärretty täysin väärin – potilasturvallisuutta vaarannetaan jatkuvasti

-  kritiikkiä ei suostuta kuulemaan -  pienikin arvostelu leimataan muutosvastarinnaksi ja sen esittäjät hankaliksi persoonallisuuksiksi

  

Mikko Honkasalo 

LT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Diabeteksen hoidon erityispätevyys

Valtakunnallisen insuliininpuutosdiabeteksen ”Käypä hoito” -työryhmän jäsen

Diabeteksen ”Käypä hoito” -neuvottelukunnan jäsen

Ex-nurmijärveläinen