Saako synnyttää?Sunnuntai 11.2.2018 klo 20.10 - Maiju Tapiolinna Viime viikolla Nurmijärven paikallislehti uutisoi, miten klaukkalalainen äiti synnytti valtaväylän varrella matkalla sairaalaan. Synnytys tapahtui ambulanssissa, joka ehti täpärästi paikalle, kun vauva päätti kiirehtiä maailmaan. Tänään uutiset kertoivat, miten Valvira on tiukentanut määräyksiään ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuuluvassa Oulaskankaan sairaalassa synnytetään laittomasti. Sairaala ei täytä vaadittua 1000 synnytystä vuodessa, vaan jää sadan verran alle. Valviran vaatimusten mukaisesti sairaalaan on järjestetty anestesiapäivystystä, lasten tehohoitoa ja lastenlääkäripäivystystä. Sekään ei riitä. Oulaskangas sijaitsee suurten lapsiperheiden alueella. Monisynnyttäjille tulee usein pikainen lähtö sairaalaan, eikä ambulanssikaan ehdi yhtä nopeasti paikalle kuin pääkaupunkiseudulla. Pelko matkasynnytyksistä on aiheellinen, sillä lähimmät synnytyssairaalat sijaitsevat Oulussa ja Kokkolassa, jonne matkaa on reilu 100 km molempiin. Lyhyistä etäisyyksistä huolimatta matkasynnytyksiä tapahtuu eniten Etelä-Suomessa, jossa sairaalaverkko on tiheä. Vuoden 1991 jälkeen on Suomessa lakkautettu 20 synnytysosastoa. Soten myötä liipasimella tulee olemaan monen muun aluesairaalan synnytysosasto, joka ei määrällisesti tai laadullisesti täytä tulevaisuuden vaatimustasoa. Ikävää sanoa, mutta keskittämällä synnytykset isoihin sairaaloihin vaarannetaan potilasturvallisuus lisäämällä matkasynnytyksiä. Lapsen synnyttäminen omassa autossa tai taksissa ei todellakaan ole turvallista. Harvalla isällä tai taksikuskilla on kätilökoulutusta takataskuammattina. Ambulanssi ei aina ole parin minuutin matkan päässä. Kuinka monta lasta pitää menehtyä tai vammautua vakavasti ennen kuin palataan takaisin entiseen? Entäpä sitten äitien turvallisuus? Tulevassa Sotessa hehkutetaan valinnanvapautta. Onko sitä synnyttäjille? Saavatko äidit valita suurten sairaaloiden sijaan lähempänä kotiaan sijaitsevan pienemmän ja viihtyisemmän synnytyssairaalan? Valitettavasti eivät! Tulevaisuudessa vain suuri on kaunista ja keskittäminen tehokasta. Ihmishenki ei maksa mitään. |
1 kommentti . Avainsanat: #sote, #synnytys, #matkasynnytykset |
Valtuustopuhe talousarviovaltuustossa 11.11.2015Keskiviikko 11.11.2015 klo 14.32 Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, lehterin väki ja muut kuulijatNurmijärvi on elinvoimainen kunta, jossa elämiseen on tilaa. Sitä vain ei saada ilmaiseksi. Haastellisuutensa kuntatalouteen luo kolme päätaajamaa ja niiden etäisyydet toisistaan. Kaikkia taajamia tulee kehittää tasapuolisesti ja palveluiden tulee tukea toisiaan. Käytännössä jokaisen taajaman tulisi erikoistua johonkin tiettyyn toiminnallisuuteen,kuten Klaukkalan liikuntaan, Kirkonkylän hallintoon ja kulttuuriin ja Rajamäen teollisuuteen. Nythän jo olemassa oleva infra tukee tätä. Toimiva joukkoliikenne olisi tärkein kehittämisen kohde, jos kunnassa haluttaisiin keskittyä taajamakohtaisiin erikoistumisiin. Joukkoliikennetyöryhmä on parin vuoden ajan pureksinut tätä pähkinää, mutta valitettavasti mitään helppoa, nopeaa ja kustannustehokasta keinoa ei ole löytynyt. Taajamasta toiseen tai kuntarajojen yli päästään linja-autolla vaihtelevalla menestyksellä. Kateeksi käy vantaalaisia, joita kiskot vievät Kivistöstä Helsinkiin. Tätä samaa toivoisin Klaukkalasta, mutta väestöpohja ei vielä riitä siihen ja kunnan omana investointina ratehanke löisi lopullisen lapun kunnan luukulle. Klaukkalan ohikulkutiekin tuntuu jääneen valtion osalta asumattomien seutujen tieverkkojen kehittämisen jalkoihin. Loppua kohti kuluva vuosi ei ole ollut kunnalle helppo. Suuret odotukset Viirilaakson kauppakeskuksesta on toistaiseksi sorapatjana. Suunnitellun tasoista liikekeskittymää tuskin enää saadaan, koska Vantaa teki Kivistöön sen, mikä olisi jo kymmenen vuotta sitten pitänyt saada aikaiseksi Klaukkalaan. Ensin kiistely kallionpalasta vesitti Prisman nykyisen S-marketin paikalta ja sitten kahden kauppaliikkeen keskinäinen hännänveto sisääntulosta valituksineen hoiteli loput. Taisimme myös joutua näiden keskusliikkeiden vedätyksen kohteeksi. Toivottavasti edes opimme siitä jotain. Helpotusta päätöksentekoon ei ole tuonnut sote-soppa, jonka vaikutuksia kunnan investointeihin koetetaan arvioida maan hallituksen päätösten mukaisesti. Valitettavasti vain kukaan ei pysty sanomaan, mitä sote todellisuudessa Nurmijärven kannalta tarkoittaa. Selkeää kuitenkin on, että nyt tehdyllä aluehallintomallilla lähipalvelut tulevat olemaan merkittävässä roolissa. Muutokset sairaalapäivystyksissä tarkoittavat ennaltaehkäisevän hoidon entistä suurempaa tarvetta ja digitalisoitumisen lisääntymistä terveyspalvelujen toteuttamisessa. Se ei kuitenkaan tule poistamaan fyysisten terveyspalveluiden tarvetta, mutta vaatii meitä muokkaamaan nykyisiä toiminnallisuuksia eheiksi kaikkia kuntalaisia palveleviksi kokonaisuuksiksi. Omat haasteensa kuntatalouteen tuo Röykkään perustettu hätämajoitustila, joka on muuttumassa vastaanottokeskukseksi. Kunta joutuu vastaamaan tulijoiden akuuttiterveydenhuollosta ja opetuksesta. Iso haaste on myös vuokra-asuntojen puute, joita tullaan tarvitsemaan tänne mahdollisesti jääville turvapaikanhakijoille sekä jatkossa tuleville kiintiöpakolaisille ja erityisesti omille kuntalaisille. Työttömyys kasvaa edelleen ja isojen yritysten yhteistoimintaneuvottelut tuntuvat Nurmijärvellä. Nuorten ja yli viiskymppisten työttömyys on hurjassa kasvussa. Tarvitaan keinoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Talousarviota katsellessa päässä pyörii Kummeli -elokuvan yksittäinen lause: On Keijolla, kertyny mania, fyffeä, massia...miten on Nurmijärvellä? Velkataakka jatkaa kasvamistaan, kansantalous ei kohene odotetusti ja kuntatalous on seuraavat kaksi vuotta lähes 6 milj. euroa alijäämäinen. Vasta vuonna 2018 alkaa helpottaa, mutta sitä ennen on jouduttu tekemään monta kipeää päätöstä ja uusi valtuustokin on astunut remmiin. Jostain meidän on säästettävä, kulut on saatava kuriin, mutta peittoa ei pidä leikata toisesta päästä ja jatkaa toiseen päähän. Palveluverkkotoimikunnalla tulee olemaan valtaisa työ ratkoessaan palveluiden karsimista ja keskittämistä kunnassa, eikä tehdyt esitykset varmasti tule miellyttämään kaikkia. Monipuolisuus ja muunneltavuus on päivän sana. Kunnassa on investoitu paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Päätaajamakohtaisesti huikein summa 44 M€ on sijoitettu Kirkonkylään. Hyvänä kakkosena tulee kunnan suurin taajama Klaukkala 41,2 Me ja perää pitää Rajamäki 20,6 Me:lla. Investoinnit tulevat jatkumaan ja suurin yksittäinen rakennushanke on 13,5 milj. euron monitoimitalo Klaukkalaan. Vuosi sitten sovittiin, että suunnitellut ja päätetyt investoinnit viedään loppuun ja jatkossa noudatetaan tiukkaa linjaa. Hörhöily on loputtava. Kuntalaisten verotaakkaa ei voi jatkuvasti lisätä. Teemme tänään suuria päätöksiä, joilla on vaikutusta kaikkien kuntalaisten elämään. Olkaamme viisaita, jatkakaamme hyvää keskinäistä yli puoluerajojen ulottuvaa yhteistyötä. Arvostetaan toisiamme ja viranhaltijoita sekä kuntalaisia mielipiteineen. Rajamäen terveysasema jakaa kantoja perussuomalaisissa,kuten muissakin ryhmissä. Valtaosa meistä on pysynyt edellisen vuoden valtuuston päätöksen takana, mutta osan meistä se on saannut mietteliääksi. Nurmijärven perussuomalaiset kiittää talousjohtajaamme antaumuksellisesta työstään tasapainoisen talouden eteen. Kiitämme kunnanjohtajaa luottamushenkilöiden saamasta kritiikistä, sillä se on usein aivan aiheellista. Kiitämme myös viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä ja tahdonvoimasta taloudellisesti vaikeina aikoina. Kiitämme kaikkia luottamushenkilöitä yhteisymmärryksestä sekä kuntalaisia maksetuista veroista ja kärsivällisyydestä päätöksentekoa kohtaan. Maiju Tapiolinna |
2 kommenttia . Avainsanat: #nurmijärvi, #sote, #rajamäen terveysasema |
Maiju Tapiolinna