Palvelut Kumipyörillä ? Terveys ja Hyvinvointi Liikkeelle

Perjantai 28.2.2025 - Maiju Tapiolinna

Kuvittele, että lääkärin vastaanotolle ei tarvitse matkustaa pitkän matkan päähän, vaan palvelut tulevat suoraan lähellesi. Tämä ei ole utopiaa, vaan yhä useammin käytetty malli, jossa terveys- ja sosiaalipalvelut kulkevat kumipyörillä, suoraan ihmisten luo.

Kumipyöräpalvelut, kuten liikkuvat terveysasemat ja -rekka, tuovat hoitoa ja apua sinne, missä sitä tarvitaan. Ne vievät tärkeät palvelut paikkoihin, joissa perinteiset palvelupisteet eivät ole helposti saavutettavissa. Erityisesti maaseudulla, syrjäseuduilla ja pienemmillä paikkakunnilla tämä malli on ollut tärkeä askel kohti parempaa saavutettavuutta.

Terveys- ja sosiaalipalvelut, kuten lääkärikäynnit, röntgenkuvaukset ja jopa rokotukset, voidaan toteuttaa kumipyöräpalveluilla. Liikkuvat terveysasemat varmistavat, että kaikki voivat saada tarvitsemaansa hoitoa ilman pitkiä matkoja. Tämä on paitsi käytännöllistä myös kustannustehokasta, sillä kuljetus ja matkakustannukset pienenevät ja hoito voidaan tarjota lähellä kotia.

Lähipalvelut kumipyörillä lisäävät myös palvelujen saavutettavuutta erityisesti niille, joilla on liikkumisvaikeuksia tai jotka eivät muuten pääse helposti perinteisiin palvelupisteisiin. Tällöin tärkeät terveys- ja sosiaalipalvelut tulevat oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan ja helpottavat arkea merkittävästi.

Kumipyöräpalvelut ovat siis selkeä ratkaisu siihen, kuinka voidaan parantaa palveluiden saavutettavuutta ja varmistaa, että apu on lähellä silloin, kun sitä tarvitaan. Palvelut kulkevat sinne, missä ihmiset ovat – ja tämä on askel kohti tasa-arvoisempaa ja hyvinvoivampaa yhteiskuntaa.

Äänestä oman hyvinvointisi puolesta

Tiistai 11.1.2022 klo 21.19 - Maiju Tapiolinna

Ensimmäisten aluevaalien ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä on käynnistymässä huomenissa. Olen huolissani ihmisten äänestysaktiivisuudesta. Nämä vaalit koetaan tuntemattomina ja osin jopa turhanpäiväisinä. Kuitenkin vaalit ovat äärimmäisen tärkeät yksilön kannalta. Näissä vaaleissa päätetään terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen tulevaisuudesta ja näiden palveluiden saavutettavuudesta.

Lähipalvelut ovat sydäntäni lähellä. Ne ovat jokaisen oikeus. Palveluita voidaan tuottaa niin kivijalkapalveluina kuin virtuaalisesti ja jopa kumipyörillä. Merkittävintä on se, että palveluiden tarvitsija voi valita haluaako esimerkiksi tavata lääkärin kasvokkain tai virtuaalisesti. Samoin myös sujuvat puhelinyhteydet ovat osa kokonaisuutta. Jos viikkoon pariin et saa vastausta soittoosi, voi terveytesi olla vaarassa.

En usko keskittämisen tuomiin etuihin. Lähipalveluita ei voida tuottaa kunnissa pelkästään yhdessä kohteessa. Tavoite vaikuttaa olevan, että terveyskeskuspalvelut olisivat jatkossa saatavilla pelkästään Järvenpään Justissa. Jo nykyiselläänkin sen toiminta on vähintäänkin kyseenalaista. Leikkauskohteina tulevat taatusti olemaan osa Nurmijärven ja Tuusulan terveyskeskuksista, Pornainen ja Mäntsälä mahdollisesti kokonaisuudessaan. Järvenpää ja Hyvinkää saisivat jäädä, koska molemmissa ovat uuden karheat yksiköt ja molemmat ovat olleet osaltaan Keusotea perustamassa.

Suuri huoli on myös pelastustoimi. Keski-Uusimaa on laaja-alue, jossa todellakin tarvitaan oma pelastustoimi ilman sidonnaisuuksia Vantaaseen. Nyt on kaavailtu, että jatkossa pelastustoimi tulee olemaan yhteinen Vantaan ja Keravan kanssa. Tämä ratkaisu ei tunnu hyvältä, koska jo nykyäänkin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on vaikeuksia vasteajoissa Itä-Vantaalla ja Jokelassa. Pelastustoimen on oltava lähipalvelu.

Keusotessa palvelu kuin palvelu on heikentynyt. Yhtenä esimerkkinä nostan diabeetikoiden hoidon. Alkuun laskettiin jopa verensokerin mittaukseen käytettäviä liuskoja. Tiheä verensokerin mittaus on hyvän hoitotasapainon perusta, mutta sille viitattiin kintaalla. Samoin diabeetikoiden oli todella vaikeaa saada insuliinipumppua tai jatkuvaan verensokerin seurantaan tarkoitettua ihoon kiinnitettävää anturia. Säästäminen tapahtuu täysin väärässä kohdassa. Huono hoitotasapaino tarkoittaa usein lisääntyviä hoitokustannuksia.

Kunhan uusi aluevaltuusto astuu toimeen, olisi suotavaa laittaa kaikki nykyiset johtajanpaikat uudelleen hakuun. Johtajien palkkojen tulee myös olla linjassa vastaavissa tehtävissä toimivien kanssa. Ei ole perusteltua, että kuntayhtymän johtajan palkka lähentelee päämisterin palkkaa ja vielä tämän päälle halutaan 50 tonnin Harvard koulutusta.

Monesta päätetään aluevaltuustoissa. Ei ole yhdentekevää äänestääkö vaaleissa vai ei. Arvoisat kuntalaiset. Käykää äänestämässä oman hyvinvointinne vuoksi.

Saako synnyttää?

Sunnuntai 11.2.2018 klo 20.10 - Maiju Tapiolinna

Viime viikolla Nurmijärven paikallislehti uutisoi, miten klaukkalalainen äiti synnytti  valtaväylän varrella matkalla sairaalaan. Synnytys tapahtui ambulanssissa, joka ehti täpärästi paikalle, kun vauva päätti kiirehtiä maailmaan.

Tänään uutiset kertoivat, miten Valvira on tiukentanut määräyksiään ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuuluvassa Oulaskankaan sairaalassa synnytetään laittomasti.  Sairaala ei täytä vaadittua 1000 synnytystä vuodessa, vaan jää sadan verran alle. Valviran vaatimusten mukaisesti  sairaalaan on järjestetty anestesiapäivystystä, lasten tehohoitoa ja lastenlääkäripäivystystä. Sekään ei riitä.

Oulaskangas sijaitsee suurten lapsiperheiden alueella. Monisynnyttäjille tulee usein pikainen lähtö sairaalaan, eikä ambulanssikaan ehdi yhtä nopeasti paikalle kuin pääkaupunkiseudulla. Pelko matkasynnytyksistä on aiheellinen, sillä lähimmät synnytyssairaalat sijaitsevat Oulussa ja Kokkolassa, jonne matkaa on reilu 100 km molempiin.

Lyhyistä etäisyyksistä huolimatta matkasynnytyksiä tapahtuu eniten Etelä-Suomessa, jossa sairaalaverkko on tiheä. Vuoden 1991 jälkeen on Suomessa lakkautettu 20 synnytysosastoa. Soten myötä liipasimella tulee olemaan monen muun aluesairaalan synnytysosasto, joka ei määrällisesti tai laadullisesti täytä tulevaisuuden vaatimustasoa.

Ikävää sanoa, mutta keskittämällä synnytykset isoihin sairaaloihin vaarannetaan potilasturvallisuus lisäämällä matkasynnytyksiä. Lapsen synnyttäminen omassa autossa tai taksissa ei todellakaan ole turvallista. Harvalla isällä tai taksikuskilla on kätilökoulutusta takataskuammattina. Ambulanssi ei aina ole parin minuutin matkan päässä. Kuinka monta lasta pitää menehtyä tai vammautua vakavasti ennen kuin palataan takaisin entiseen? Entäpä sitten äitien turvallisuus?

Tulevassa Sotessa hehkutetaan valinnanvapautta. Onko sitä synnyttäjille? Saavatko äidit valita suurten sairaaloiden sijaan lähempänä kotiaan sijaitsevan pienemmän ja viihtyisemmän synnytyssairaalan? Valitettavasti eivät! Tulevaisuudessa vain suuri on kaunista ja keskittäminen tehokasta. Ihmishenki ei maksa mitään.

Valtuustopuhe talousarviovaltuustossa 11.11.2015

Keskiviikko 11.11.2015 klo 14.32

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, lehterin väki ja muut kuulijat

Nurmijärvi on elinvoimainen kunta, jossa elämiseen on tilaa. Sitä vain ei saada ilmaiseksi. Haastellisuutensa kuntatalouteen luo kolme päätaajamaa ja niiden etäisyydet toisistaan. Kaikkia taajamia tulee kehittää tasapuolisesti ja palveluiden tulee tukea toisiaan. Käytännössä jokaisen taajaman tulisi erikoistua johonkin tiettyyn toiminnallisuuteen,kuten Klaukkalan liikuntaan, Kirkonkylän hallintoon ja kulttuuriin ja Rajamäen teollisuuteen. Nythän jo olemassa oleva infra tukee tätä.

Toimiva joukkoliikenne olisi tärkein kehittämisen kohde, jos kunnassa haluttaisiin keskittyä taajamakohtaisiin erikoistumisiin. Joukkoliikennetyöryhmä on parin vuoden ajan pureksinut tätä pähkinää, mutta valitettavasti mitään helppoa, nopeaa ja kustannustehokasta keinoa ei ole löytynyt. Taajamasta toiseen tai kuntarajojen yli päästään linja-autolla vaihtelevalla menestyksellä. Kateeksi käy vantaalaisia, joita kiskot vievät Kivistöstä Helsinkiin. Tätä samaa toivoisin Klaukkalasta, mutta väestöpohja ei vielä riitä siihen ja kunnan omana investointina ratehanke löisi lopullisen lapun kunnan luukulle. Klaukkalan ohikulkutiekin tuntuu jääneen valtion osalta asumattomien seutujen tieverkkojen kehittämisen jalkoihin.

Loppua kohti kuluva vuosi ei ole ollut kunnalle helppo. Suuret odotukset Viirilaakson kauppakeskuksesta on toistaiseksi sorapatjana. Suunnitellun tasoista liikekeskittymää tuskin enää saadaan, koska Vantaa teki Kivistöön sen, mikä olisi jo kymmenen vuotta sitten pitänyt saada aikaiseksi Klaukkalaan. Ensin kiistely kallionpalasta vesitti Prisman nykyisen S-marketin paikalta ja sitten kahden kauppaliikkeen keskinäinen hännänveto sisääntulosta valituksineen hoiteli loput. Taisimme myös joutua näiden keskusliikkeiden vedätyksen kohteeksi. Toivottavasti edes opimme siitä jotain.

Helpotusta päätöksentekoon ei ole tuonnut sote-soppa, jonka vaikutuksia kunnan investointeihin koetetaan arvioida maan hallituksen päätösten mukaisesti. Valitettavasti vain kukaan ei pysty sanomaan, mitä sote todellisuudessa Nurmijärven kannalta tarkoittaa. Selkeää kuitenkin on, että nyt tehdyllä aluehallintomallilla lähipalvelut tulevat olemaan merkittävässä roolissa. Muutokset sairaalapäivystyksissä tarkoittavat ennaltaehkäisevän hoidon entistä suurempaa tarvetta ja digitalisoitumisen lisääntymistä terveyspalvelujen toteuttamisessa. Se ei kuitenkaan tule poistamaan fyysisten terveyspalveluiden tarvetta, mutta vaatii meitä muokkaamaan nykyisiä toiminnallisuuksia eheiksi kaikkia kuntalaisia palveleviksi kokonaisuuksiksi.

Omat haasteensa kuntatalouteen tuo Röykkään perustettu hätämajoitustila, joka on muuttumassa vastaanottokeskukseksi. Kunta joutuu vastaamaan tulijoiden akuuttiterveydenhuollosta ja opetuksesta. Iso haaste on myös vuokra-asuntojen puute, joita tullaan tarvitsemaan tänne mahdollisesti jääville turvapaikanhakijoille sekä jatkossa tuleville kiintiöpakolaisille ja erityisesti omille kuntalaisille.

Työttömyys kasvaa edelleen ja isojen yritysten yhteistoimintaneuvottelut tuntuvat Nurmijärvellä. Nuorten ja yli viiskymppisten työttömyys on hurjassa kasvussa. Tarvitaan keinoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Talousarviota katsellessa  päässä pyörii Kummeli -elokuvan yksittäinen lause:  On Keijolla, kertyny mania, fyffeä, massia...miten on Nurmijärvellä?  Velkataakka jatkaa kasvamistaan, kansantalous ei kohene odotetusti  ja kuntatalous on seuraavat kaksi vuotta lähes 6 milj. euroa alijäämäinen. Vasta vuonna 2018 alkaa helpottaa, mutta sitä ennen on jouduttu tekemään monta kipeää päätöstä ja uusi valtuustokin on astunut remmiin.  Jostain meidän on säästettävä, kulut on saatava kuriin, mutta peittoa ei pidä leikata toisesta päästä ja jatkaa toiseen päähän. Palveluverkkotoimikunnalla tulee olemaan valtaisa työ ratkoessaan palveluiden karsimista ja keskittämistä kunnassa, eikä tehdyt esitykset varmasti tule miellyttämään kaikkia. Monipuolisuus ja muunneltavuus on päivän sana.

Kunnassa on investoitu paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Päätaajamakohtaisesti huikein summa  44 M€ on sijoitettu  Kirkonkylään. Hyvänä kakkosena tulee kunnan suurin taajama Klaukkala 41,2 Me ja perää pitää Rajamäki 20,6 Me:lla. Investoinnit tulevat jatkumaan ja suurin yksittäinen rakennushanke on 13,5 milj. euron monitoimitalo Klaukkalaan.  Vuosi sitten sovittiin, että suunnitellut ja päätetyt investoinnit viedään loppuun ja jatkossa noudatetaan tiukkaa linjaa. Hörhöily on loputtava. Kuntalaisten verotaakkaa ei voi jatkuvasti lisätä.

Teemme tänään suuria päätöksiä, joilla on vaikutusta kaikkien kuntalaisten elämään. Olkaamme viisaita, jatkakaamme hyvää keskinäistä yli puoluerajojen ulottuvaa yhteistyötä. Arvostetaan toisiamme ja viranhaltijoita sekä kuntalaisia mielipiteineen.

Rajamäen terveysasema jakaa kantoja perussuomalaisissa,kuten muissakin ryhmissä. Valtaosa meistä on pysynyt edellisen vuoden valtuuston päätöksen takana, mutta osan meistä se on saannut mietteliääksi.

Nurmijärven perussuomalaiset kiittää talousjohtajaamme antaumuksellisesta työstään tasapainoisen talouden eteen. Kiitämme kunnanjohtajaa luottamushenkilöiden saamasta kritiikistä, sillä se on usein aivan aiheellista. Kiitämme myös viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä ja tahdonvoimasta taloudellisesti vaikeina aikoina. Kiitämme kaikkia luottamushenkilöitä yhteisymmärryksestä sekä  kuntalaisia maksetuista veroista ja kärsivällisyydestä päätöksentekoa kohtaan.

Maiju Tapiolinna
Nurmijärven PS valtuustoryhmän pj.