Juna jyskyttää

Perjantai 20.11.2015 klo 11.32 - Maiju Tapiolinna

Hanko – Hyvinkää radan sähköistämishanke on ollut rataa sivuavissa kunnissa lausuntokierroksella vuonna 2013. Sähköistyksen yhtenä tarkoituksena on vähentää dieselveturien ympäristöhaittoja sekä lisätä raideliikenteen kustannustehokkuutta. Hanke pyritään saamaan lainvoimaiseksi alkuvuodesta 2016. Sähköistettävää raidetta on yhteensä 165 km,  hankkeen kustannukset ovat noin 53 milj. € ja rakennusaika on noin kolme vuotta. Hanke on suunnittelua ohjaavassa ohjelmassa 2016 – 2022 eli parhaassa tapauksessa sähköveturi voi puksuttaa Hangosta Hyvinkäälle vielä tämän vuosikymmenen aikana.

Nurmijärven pohjoisin päätaajama Rajamäki saattaa herätä ihan uuteen eloon Hanko-Hyvinkää radan sähköistyksen edetessä. Aikoinaan Rajamäeltä kuljettiin Hyvinkäälle lättähatun kyydissä, eikä varmasti ole poissuljettua, etteikö matkustajaliikennettä voitaisi jälleen aloittaa. Toki toistaiseksi väestöpohja ei ole riittävä matkustajaliikenteelle, mutta tämä onkin tulevaisuuden maalailua. Vasta valmistunut uimahallin peruskorjaus ja laajennus, uuden terveysaseman rakennushankkeen aloitus ja Kylänpään uudelle asuinalueella rakentuva ostoskeskus antavat valtaisat mahdollisuudet väestöpohjan nopealle kasvulle. Altian alueen läheisyyteen Rajamäentien varteen on kaavoitettu yritystontteja, joten toivoa sopii, että alueelle saataisiin jokin isompi logistiikkayritys, joka voisi käyttää raideliikennettä kuljetuksiin.

Rajamäki sijaitsee muutoinkin logistisesti erinomaisella paikalla. Olemme Kehä 5:en välittömässä läheisyydessä, moottoritie kulkee vieressä ja matka autolla Helsinkiin on vain kymmenen minuuttia pidempi kuin Klaukkalasta. Pääkaupunkiseutu kasvaa kohti pohjoista ja Rajamäki tulee vielä yllättämään kasvullaan monet epäilijät.

! Päästökauppajärjestelmä syö kotitaloudet

Sunnuntai 11.1.2015 klo 11.47 - Maiju Tapiolinna

EU suunnittelee jälleen suoraan suomalaisten kukkaroille koituvaa kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän kiristämistä, joka on on otettu käyttöön vuonna 2005. Se tarkoituksena on  ollut vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä siten, että päästöjä tuottava teollisuus ja sähköntuotanto joutuu hankkimaan päästöoikeuden jokaista päästämäänsä hiilidioksiditonnia kohden.  Järjestelmä on kuitenkin ajautunut umpikujaan taloudellisen laman pudottaessa päästöoikeuksien hintaa. EU-komissio on suunnitellut ottavansa käyttöön markkinoita vakauttavan varannon, jonne siirrettäisiin päästöoikeuksia silloin, kun niitä on tarjolla paljon. Vastaavasti varannosta vapautettaisiin oikeuksia, jos tarjolla olevien oikeuksien määrä alittaisi sovitun määrän. Alustavasti vakausjärjestelmä suunniteltiin otettavaksi käyttöön vuonna 2021, mutta nyt sen käyttöönottoa haluttaisiin aikaistaa neljällä vuodella alkavaksi vuonna 2017.

Mitä tämä sitten tarkoittaisi suomalaisen sähkönkäyttäjän näkökulmasta? Energiakolmion tutkimuksen mukaisesti aikaistaminen toisi 4,5 miljardin lisälaskun yrityksille, julkiselle sektorille sekä kotitalouksille. Hyödyn tietenkin tästä saisivat pääasiallisesti sähköyhtiöt, jotka jo nytkin pitävät huolen siitä, että sähkönhinta nousee riippumatta siitä sataako vähän vai paljon. Sähkönhinta lähes viisinkertaistuisi vuoteen 2030 mennessä. Jos tällä hetkellä omakotitalon lämmitykseen kuluu noin 10 000 kWh sähköä vuodessa ja rahaksi muutettuna se on noin reilu 5000 e niin jokainen voi laskea kauhuskenaarion sähkölaskunsa loppusummasta reilu kymmenen vuoden kuluttua. On vaikea uskoa, että kotitalouksien palkkatulot nousisivat samassa suhteessa.

Päästökauppajärjestelmän kiristäminen iskee kaikkein pahiten juuri Suomeen, joka pohjoisen sijaintinsa vuoksi pakosti tarvitsee talvikuukausina runsaasti lämmitysenergiaa kotien lämmittämiseen. Kotitalouksien pyrkiessä vähentämään sähkönkulutustaan pienempien laskujen toivossa EU kehittelee uusia ja nerokkaita keinoja viedäkseen viimeisenkin hyödyn säästöyrityksistä. Meille suomalaisille ei ole yhdentekevää kuulummeko Euroopan unioniin vai emme. Päästökauppajärjestelmä on yksi erinomainen esimerkki siitä, miksi meidän on irtaannuttava EU:sta.

Sähköistetty lämpö

Keskiviikko 15.10.2014 klo 23.54 - Maiju Tapiolinna

Ilmat viilenevät ja lämmityskulut kasvavat. Suomen pientaloista noin 40 % lämpenee sähköllä, jonka hinta on noussut muita lämmitysjärjestelmiä nopeammin. Jatkuvat sähkönhinnan korotukset sekä etäluettavat mittarit kahmaisevat talvikuukausina lompakosta pohjan pois, eikä kesäkuukausien pienemmät laskut mieltä lämmitä.

Suomeen tuodusta sähköenergiasta pääosa eli noin 70 % tuodaan Ruotsista. Olemme sähköhinnassa täysin ulkomaisten toimittajien hinnoittelun sekä kotimaisten sähköyhtiöiden ahneuden armoilla. Suomen pohjoinen sijainti ja lämmityskauden pituus ei anna kotitalouksille mahdollisuuksia suuriin säästöihin sähkönkulutuksessa. Nykyisillä hinnoilla on lämmitystermostaatit käännetty 18 asteeseen, villasukat laitettu jalkaan sekä petiin lisätty vällyjä. Takkatuli lämmittää ja ilmalämpöpumppu hurisee pienentämässä kulutusta, mutta sekään ei riitä lämmityskulujen jatkuvasti noustessa. Järeämpiä toimenpiteitä tarvitaan sähkölämmitteisten kotien sähkönkulutuksen laskemiseksi.

Olen viime aikoina useampaan otteeseen leikitellyt ajatuksella lämmitysjärjestelmän vaihdosta sähkölämmitteiseen pientaloon. Varsin hyvä vaihtoehto meille olisi vesikiertoinen patterilämmitys puulämmitteisellä kattilalla ja isolla vesivaraajalla. Komposiittiputket ovat varsin huomaamattomia ja nopeasti asennettavia sekä sisustuksellisesti siistejä. Isoin pohdinta tulisi lämmityskattilan ja vesivaraajan sijoituksesta nykyisiin asuintiloihin. Varalämmitysjärjestelminä toimisi paikalleen jätettävä sähkölämmitys ja varaavat tulisijat.

Kiinnostava vaihtoehto olisi myös ilma-vesilämpöpumppu, aurinkoenergia ja tuulivoima. Suomessa tulisi tukea näiden vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen käyttämistä pientalojen lisälämmityksenä. Valitettavasti vain maan tapa on ollut huitaista hyvät vaihtoehdot verolle. Aurinko- tai tuulivoimalla lämmittäisi helposti vähintäänkin käyttöveden ja hoitaisi pihavalaistuksen. Omissa rohkeissa ajatuksissani voisin valjastaa oman tuulivoimalan huolehtimaan jopa osasta lämmityksestä.

Ilmaston lämpenemisestä huolimatta on löydettävä uusia vaihtoehtoja pientalojen lämmitykseen. Sähkölämmitys on liian kallis huvitus suomalaisten kukkarolle.