Valtuustopuhe 28.4.2016

Torstai 28.4.2016 klo 13.52 - Maiju Tapiolinna

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, lehterin väki ja muut kuulijat

Vajaat kaksi vuotta sitten tässä salissa päätettiin ottaa ensimmäiset kiintiöpakolaiset Nurmijärvelle. Päätös ei ollut yksimielinen ja sitä oli edeltänyt Perussuomalaisten tekemä valtuustoaloite kuntalaisäänestyksen järjestämiseksi.  Kuntalaisäänestystä ei tullut, mutta ensimmäiset kiintiöpakolaiset Kongosta saapuivat kuntaan syksyllä 2015. Kunta on sitoutunut seuraavan erän vastaanottamiseen vuonna 2019, joka tulee olemaan suuruudeltaan samaa luokka kuin nyt saapuneiden määrä eli noin 20 – 25 kiintiöpakolaista.

Nyt ELY-keskus haluaa sijoittaa Nurmijärven väestömäärän suhteutettuna 100 oleskeluluvan saannutta turvapaikanhakijaa kuntaamme. Mahdollinen ELY-keskuksen kanssa tehtävä sopimus on kunnan kannalta määrällisesti minimisitoumus. Valtion kannalta se ei sitä ole, joten sopimukseen kirjatun perusteella, emme voi tietää kotoutumistoimiin tulevien vuosittaista määrää. Jos sovimme 50 henkilöstä, voimme saada vaikka 100. Toisaalta, jos sovimme 10 henkilöstä, voimme myös saada 300. Asia riippuu pitkälti Nurmijärven ”vetovoimasta”, vuokranantajista ja maistraatin päätöksistä. Sopimuksella ei siis voida vaikuttaa Nurmijärvelle tänä vuonna asettuvien oleskeluluvansaaneiden turvapaikanhakijoiden määrään. Sitoudumme ainoastaan kalliiseen ja tarpeettoman suureen minimimäärään tuleviksi vuosiksi.

Järvenpään Perussuomalaisten Mikko Taavitsainen on tehnyt laskelmia oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamista nettokuluista Järvenpään kaupungille.  Laskelmat perustuvat tilastokeksuksen työllistymistilastoihin ja Järvenpään kaupungin virkamiesten tekemiin laskelmiin turvapaikanhakijoiden tarvitsemista palveluista. Skenaariolaskelmien  mukaisesti voidaan arvioida, että Nurmijärvelle 30 henkilön vuosittainen kotoutumiskiintiö alkaen 2016, aiheuttaisi kuntaveron tuottoon suhteutettuna puolen prosenttiyksikön eli (4 M€) nostopaineen seuraavan valtuustokauden loppupuolella eli 2021. Tämä siis edellyttää sitä, että Nurmijärvi ottaa vähintään seuraavan kolmen vuoden aikana vuosittain 30 henkilöä lisää. ELY-keskuksen ehdottama 100 henkilön vuosittainen lisäys johtaisi vastaavalla ajalla prosenttiyksikön eli (8 M€) nostopaineeseen. Yhden vuoden 100:aa henkilöä koskevan päätöksen nettohinta on ensimmäisten kolmen vuoden ajan noin ½ milj. euroa vuodessa. Neljännestä vuodesta alkaen, jolloin valtion korvaukset pääosin loppuvat,  nettokustannukset ovat 2 – 3 milj. e vuosittain. Korostaisin vielä, että nämä ovat niitä kuluja, jotka jäävät puhtaasti kunnan kustannuksiksi, eikä niistä enää valtiolta saa korvauksia.

Nurmijärvi kantaa jo tällä hetkellä vastuuta turvapaikanhakijoista. Röykässä sijaitsee vastaanottokeskus, jonne voidaan sijoittaa jopa 400 turvapaikanhakijaa ja Nukarilla toimii alaikäisten perheryhmäkoti. Ensisijaisesti kuntamme tehtävä olisi huolehtia kuntaamme saapuneista pakolaisleireiltä tarkoin valituista kiintiöpakolaisista. Ennakkoepäilyistä huolimatta heidän asuttaminen ja kotouttaminen on lähtenyt hienosti käyntiin, eikä mainittavia ongelmia ole tullut. Varmasti merkityksellistä on myös se, että he ovat kristittyjä.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden taustoista tai heidän motiiveistaan tulla maahamme ei kukaan voi mennä täyteen varmuuteen. Valtaosa saapuneista on muslimimiehiä. Turvapaikanhakijat eivät ole maamme kansalaisia, eivätkä he tunne maamme kulttuuria ja lainsäädäntöä. Uskonnosta ja Lähi-Idän sekä Välimeren eteläpuolisten maiden vahvasta mieshierarkiasta ja auktoriteettisestä asenteesta johtuen kunnioitetaan ainoastaan hierarkian ylimmällä tasolla olevia miehiä. Osaltaan tämä on jo näkynyt rikostilastoissa raiskauksien lisääntymisenä ja naisia halveksuvana käyttäytymisenä. Toki on muistettava, ettei kaikki turvapaikanhakijat tällaiseen syyllisty, eikä tätä pidä yleistää maassamme jo ansiokkaasti veronsa maksaviin maahanmuuttajiin.

Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tarvitsevat Nurmijärveltä asunnon. Tällä hetkellä kunnan asuntojonossa on noin 400 – 500 asunnontarvitsijaa. Heistä 2- 3 henkilöä ovat kokonaan asunnottomia, loput muuttuneiden olosuhteiden vuoksi isompaa tai pienempää asuntoa tarvitsevia tai haluavat muuttaa taajamasta toiseen. Asuntojonossa oleskeluluvan saaneet henkilöt asettuvat samalle viivalle kuntalaisten kanssa. Kuntalaiset kokevat, että oleskeluluvan saaneita suositaan kuntalaisten kustannuksella. Tunne eriarvoisesta kohtelusta ei tue yhteiskuntarauhaa.

Minulta on suoraan kysytty, aikooko Nurmijärven kunnanvaltuusto suosia turvapaikanhakijoita kuntalaisten kustannuksella? Jokainen, joka tässä salissa äänestää oleskeluluvan saaneiden  vastaanottamisesta Nurmijärvelle, on vastuussa kaikista niistä nettokuluista,  joita heistä meille syntyy. Tällaisen päätöksen jälkeen on vaikeaa hyväksyä mitään säästöjä, joita esimerkiksi palveluverkkosuunnitelmassa esitetään. Voisin provosoida hieman ja sanoa, että muutama koulu saisi elää, jos jättäisimme hyväksymättä ELY:n esityksen. Todellisuudessa valtio varmasti tulee säätämään pakkolain, jonka perusteella kunnat joutuvat vastaanottamaan oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita halusivatpa tai eivät. Meidän ei tässä vaiheessa kuitenkaan tarvitse tehdä ELY:n toiveen mukaista päätöstä.

Edellä mainittuihin seikkoihin nojaten Nurmijärven perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kunta noudattaa valtuuston aiempaa vuonna 2014 tekemää linjausta kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi ja pidättäytyy ottamasta lisää kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ELY-keskuksen esityksestä huolimatta.

Äänestyksen jälkeen Nurmijärven PS valtuustoryhmä (Tero Arteli, Kimmo Kakko, Mira Lappalainen, Jouni Maijala, Elina Viitala ja Maiju Tapiolinna) jätti eriävän mielipiteen päätökseen.

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Nurmijärven kunnanvaltuusto on päätöksessään 12.11.2014 päättänyt, että kunta laatii sopimuksen Ely-keskuksen kanssa 20 – 25 kiintiöpakolaisen vastaanottamiseksi vuonna 2015 ja 20 – 25 kiintiöpakolaista vuonna 2019. Kunnan tulee noudattaa aiempaa valtuuston tekemää linjausta pakolaisten vastaanottamisesta ja pidättäytyä ottamasta lisää kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saanneita turvapaikanhakijoita ELY:n esityksestä huolimatta. Nurmijärven kunnassa on myös vastaanottokeskus turvapaikanhakijoille sekä perhekoti yksin saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille.

Nurmijärven kunnan talous on ollut jo pitkään laskusuunnassa ja erilaisia kipeitä säästöjä on jouduttu tämän vuoksi tekemään. Kun kunta samaan aikaan suunnittelee koulujen lakkauttamista ja mittavia säästöjä suunnitteilla olevan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, on kyseenalaista laittaa kuntalaisilta kerättyjä varoja turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin.

Nurmijärven kunnanvaltuusto on päätöksessään 12.11.2014 päättänyt, että kunta laatii sopimuksen Ely-keskuksen kanssa 20 – 25 kiintiöpakolaisen vastaanottamiseksi vuonna 2015 ja 20 – 25 kiintiöpakolaista vuonna 2019. Kunnan tulee noudattaa aiempaa valtuuston tekemää linjausta pakolaisten vastaanottamisesta ja pidättäytyä ottamasta lisää kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saanneita turvapaikanhakijoita ELY:n esityksestä huolimatta. Nurmijärven kunnassa on myös vastaanottokeskus turvapaikanhakijoille sekä perhekoti yksin saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille.

 Nurmijärven kunnan talous on ollut jo pitkään laskusuunnassa ja erilaisia kipeitä säästöjä on jouduttu tämän vuoksi tekemään. Kun kunta samaan aikaan suunnittelee koulujen lakkauttamista ja mittavia säästöjä suunnitteilla olevan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, on kyseenalaista laittaa kuntalaisilta kerättyjä varoja turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin.

Kun se liikunnan lamppu syttyi vintille

Torstai 18.2.2016 - Maiju Tapiolinna

Kerronpa nyt oman tarinani, kun niin moni on kysellyt, että miten ihmeessä olet niin energinen ja jaksat liikkua. Kuinka oikein sait itseäsi niskasta kiinni?

Joskus viime elokuussa alkoi tuntua, että oma elämä junnasi paikallaan ja peilistä tuijotti lähes viiskymmpinen paksu itseensä tyytymätön nainen. Yritin ryhdistäytyä, mutta muutaman päivän jälkeen taas repsahdin. Aloittaminen oli helppoa, mutta jatkaminen vaikeaa. Aina oli se maanantai tai huominen, jolloin kaikki onnistuu ja alkaa taas alusta.

Ajatus kuitenkin kypsyi pitkin syksyä ja täyttäessäni viisikymmentä tajusin olevani valmis täydelliseen elämänmuutokseen. Tyttäreni vielä tuumi, että eikös se viisikymmentä ole uusi kolmekymmentä ja samalla tuntui kuin, joku olisi sytyttänyt lampun vintille.

Suunnittelu oli ollut hyvän aikaa käynnissä ja käsikirjoitus valmiina, mutta muutama pikku sivallus vielä puuttui. Päätin, että en ala millekään pikadieetille, kitttaamaan pussikeittoja tai laskemaan kaloreita. Minun kohdallani se ei tulisi koskaan toimiaan. En myöskään ole ryhtynyt linjalle ei karkkia, ei sipsejä, ei herkkuja. Kaikki on sallittua sopivassa suhteessa.

Sitten lähti töppöset liikkumaan kohti kuntosalia. Vähän tarvittiin alkuohjausta se oma personal trainer, tarkemmin sanottuna umpinatsi master of universe! Alku oli hankala, paino nousi ja laski, kunnes lopetin jokapäiväisen punnituksen. Paikkoihin koski ja kolotti sekä kaiken muun kivan lisäksi otti pattiin katsoa lihavaa itseään salin peileistä.

Kahden viikon jälkeen olin valmis heittämään hanskat tiskiin, mutta napakasti vain potkin itseäni liikkeelle ja pidin pari välipäivää. Muutaman viikon jälkeen mielihyvää tuovat endorfiinit suorastaan vaativat salille. Liikkumisesta on tullut tapa, jota ilman ei voi olla. Kumallinen motivaattori on myös se, kun reilu 7-kymppinen leidi junttaa jalkaprässillä lähemmäs sataa kiloa rautaa liikkeelle!

Kaikesta, mitä teet yli kuukauden tulee tapa. Kun sen ensimäisen kipupisteen yli pääset, alkaa helpottamaan. Ruokavalio muuttuu lähes itsestään ja herkkujen himo katoaa! Ole armollinen itsellesi ja aloita vauvan askelin. Pieni muutos päivässä on iso muutos vuodessa.

Virtuaalinen koskemattomuus

Sunnuntai 14.2.2016 - Maiju Tapiolinna

Vilpittömästi ihmettelen, miten some on hämärtänyt virtuaalisen koskemattomuuden rajoja. Julkinen profiili facebookissa tuntuu olevan avoin deitti-ilmoitus ja lupa lähetellä seurustelutoiveita sekä valtakirja lähestyä ties millaisilla ehdotuksilla.  Epämääräisten viestien lähettelijöillä ei kaiketi edes käy mielessä, että esimerkiksi poliittisesti aktiivit henkilöt tekevät itseään tunnetuksi somen kautta. Julkinen profiili ja parisuhdetilanteen suhteellisuus tai suhteettomuus ei ole lupa lähestyä seksuaalisesti virittyinen viestein tai seurusteluehdotuksin.  Joku voisi sanoa, että mitäs pidät julkista profiilia! Oma on ongelmasi. Toki se näinkin on, mutta profiilia selailevien on ymmärrettävä, että kaikilla meillä on oikeus virtuaaliseen koskemattomuuteen avoimmuudesta huolimatta.

Poliittisesti aktiivina henkilönä on lähes kaikki päivitykseni julkisia. Saman aktiviteetin myötä myös kavereiden lukumäärä hipoo kolmatta tuhatta. Selväähän on, että tähtäimenä ovat seuraavat vaalit ja kannatuksen kasvatus. Kavereiksi on hyväksyttynä paljon sellaisia, joita ei koskaan edes ole tavannut saati vaihtanut sanaakaan. Monenkaan kohdalla tämä ei ole ongelma, vaan poliittisin syin ovat hakeutuneet kavereiksi ja kommentoivat monia julkaisuja avain asiallisesti. Sitten on tämä pieni ryhmä hörhöjä, jotka kuvittelevat julkista profiilia deitti-ilmoitukseksi. Kun kaverikutsuun olet vastannut myöntävästi, alkaa tulla viestiä ihanasta  ja kauniista naisesta.

Alkuun epätoivoiset kosintayritykset vain nauratti, mutta kun viestiä alkoi pukkaamaan useita päivässä kännykkään ja facebookin postilaatikkoon sähköpostin lisäksi, alkoi otsasuoni pullistua! Vaikka näille viestittelijöille kauniisti sanoi, että olen poliittinen henkilö, enkä etsi deittiseuraa facebookissa vauhti vain kiihtyi. Hiljalleen omat nätisti muotoillut kiitos, mutta kiitos ei vastaukset alkoivat muuttua asiallisen tylyiksi ja lopulta tulikivenkatkuisiksi tyrmäyksiksi. Kun viidettä kertaa tunnin sisällä samalta henkilöltä kaikista kieltäytymisistä huolimatta edelleen tunki samaa  – olet niin ihana nainen, koska tavataan - viestiä alkoi estolista paukkua niin puhelimessa kuin facebookissakin.

Turvapaikanhakijoita syytellään ahdistelusta, mutta he ovat olleet ehdottomasti vähemmistönä lähestymisyrityksissä ja uskoneet kerralla, että ei kiitos. Muutama –you are a real bitch- kommentti on toki tullut, mutta pääasiallisesti ihan asiallisesti vastattu okay. Valitettavasti pahin ryhmä oman kokemukseni kautta ovat olleet suomalaismiehet.  Pahoittelen, jos loukkaan jotain, mutta nämä omasta mielestään uskomattoman komeat, pönäkät, tanakat ja hanakat hieman ja vähän reilummin keski-iän ylittäneet miehet! Kuvittelevat profiilin omistajan odottavan kiihkeästi heidän aloitettaan lähempään tuttavuuteen.  Pelkkää profiilia tuijottelemalla he ihastuvat ja rohkaistuvat viestien lähetykseen sekä monimielisiin vihjauksiin kommentoidessaan kuvia tai muita julkaisuja.  En edes halua tietää, mitä muuta puuhaavat samalla! He eivät älyä lopettaa kielloista huolimatta ja lopulta on pakko iskeä piste viesteihin asiallisen tylysti. Tässä vain malliesimerkki miehistä. En hetkeäkään epäile, etteikö vastaavia viesittelijöitä löytyisi naisistakin.

Virtuaalinen koskemattomuus some-maailmassa tuntuu olevan täysin ymmärtämätön käsite. Vapaus sanoa kenelle tahansa, mitä tahansa omalla naamalla ja nimellä ei tunnu kauhistuttavan lainkaan. Hyvät käytöstavat ovat kadoksissa ja röyhkeys huipussaan. Oletetaan, että kaikki sinkut ja parisuhdetietoa päivittämättömät ovat villiä riistaa eroottisiin ehdotuksiin ja heti valmiita syöksymään suhteeseen tuiki tuntemattoman kanssa. Ikävä kyllä, asia ei useinkaan ole näin ja näistä ehdotuksista saattaa tulla tylyt pakit ja muutama terävä sananen. Kannattaa tarkoin miettiä ennen seuraavaa lähetä-näppäimen painallusta ja kunnioittaa virtuaalista koskemattomuutta.

Informaatioähky päivän otsikoista

Tiistai 9.2.2016 klo 23.46 - Maiju Tapiolinna

Talous notkuu, kitkuu ja yskii. Stubbin mukaan Suomi voi vielä nousta talousihmeeksi.

Työttömyys syvenee vuoteen 2017 asti.

Yhteiskuntasopimuksella alkaisi olla hiljaksiin kiirus, ettei pakkolakeja otettaisi käyttöön.

Kehä I menee remonttiin ja haittaa Hämeenlinnan väylän liikennettä parin vuoden ajan. Kannattaa vältellä ruuhakaikoina liikkumista, koska kunnollista kiertotietä ei ole.

Selfie-pöntöt asennettu ykkös-kehälle. Kamera vain kahdessa.

Kuntosaliharjoittelu voi vähentää voimaa. Jos ei lihas kasva, vaihda personal traineria.

Hallitus pöllyttää YLE:n. Ostin jo popcorneja.

Kolme kiimaista narttua vinkumassa ja kaksi urosta ulvomassa. Missä helvetissä on korvatulpat.

Tänään ketuttaa paljon enemmän kuin eilen. Aina ei voi olla kivaa!

Kävin kuntosalilla, reväytin lihaksen. Lahjattomat lämmittelee.

Mättöpäivä, kirkkoherra tarjosi laskiaspullat. Paljon kermaa ja hilloa.

Miehet on syvältä, kunnes toisin todistetaan. Todistajanpalkkioita ei makseta.

Apple ei ota vastuuta väärässä huollossa lukkiutuneista puhelimista. Mitäs luulit selviäväsi halvalla.

Turvapaikkakriisi jatkuu...ostin kaupasta riisiä!

Influenssa jyrää, katso karttaa!

Lunta tulee lisää, jos ei sada vettä.

Olikohan nyt vielä jotain muuta?

Joo oli! Kuka prkl yrittää saastuttaa Nurmijärvellä pohjavedet?

Uutiset teille tarjosi Palokärjen tietotoimisto!

Maahantulo haltuun ? rajat väliaikaisesti kiinni

Perjantai 29.1.2016 klo 17.17

Perussuomalaisten Uudenmaan piirihallituksen kannanotto 28.1.2016

JULKAISUVAPAA HETI

Maahantulo haltuun – rajat väliaikaisesti kiinni

-Suomen tulee väliaikaisesti irtautua toimimattomasta Schengen-sopimuksesta avoimien rajojen osalta ja päättää itse, millä ehdoilla Suomeen saavutaan. Turvallisista maista saapuvia turvapaikanhakijoita ei tule laskea maahan, Uudenmaan perussuomalaisten maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja ja Uudenmaan perussuomalaisten piirihallituksen 1. varapuheenjohtaja Maiju Tapiolinna sanoo.

Poliisihallinnossa turvapaikanhakijoista vastuussa olevien henkilöiden on käytävä kertomassa turvapaikanhakijoille maamme lakien mukaisesta ikään ja sukupuoleen riippumattomasta henkilökohtaisesta koskemattomuudesta. Koskemattomuuden rikkomisesta seuraa rangaistus ja este turvapaikan saannille.

Suomesta ja Euroopasta kotimaihinsa palaneiden alueita tulee pitää turvallisina turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä.

Vastaanottokeskusten toiminnalle on saatava hintakatto, jotta turvapaikanhakijoiden ympärillä pyörivä villi rahastus saadaan kuriin ja siitä valtiolle aiheutuvat kulut voidaan minimoida.

Ihmissalakuljettajien toiminta rajoillamme tulee tehokkaasti estää.

Kaikista meistä ei tule siansaksaa puhuvia kielinaisia

Torstai 14.1.2016 klo 11.59 - Maiju Tapiolinna

Olen tässä viettänyt viime aikoina hiljaiseloa blogissani. Ei sillä, että aiheista olisi ollut pulaa, vaan on ollut sellainen etsikkoaika käynnissä. Pohdintaa siitä, mikä aihe olisi kiinnostava ja mistä olisi hyödyllistä kirjoittaa. Turvapaikkakriisistä saisi vaikka tuhatsivuisen opuksen aikaiseksi, mutta olisko jotain muuta, mistä avata sanaisan arkkunsa?

Katselen maailmaa pätkätyöläisen silmin. Entinen vakaa ja turvallinen työpaikka vaihtui vuosi sitten YT-menettelyn jälkeen työttömyydeksi. Säästösyistä vähennettiin meitä lähellä viittäkymppiä olevia työntekijöitä. Selkeästi oli nähtävissä, ettei työtehtävät loppuneet, vaan ne siirrettiin jäljelle jäänneiden harteille. Nopea pikavoitto yritykselle tuloksen parantamiseksi ja melkoinen sanktio työntekijälle lojaalisuudesta ja joustavuudesta yritystä kohtaan. Katkeruudelle ei kannata antaa jalansijaa, vaan jatkaa sinnikkäästi eteenpäin.

Ehkä sittenkin hieman sivuan turvapaikkakriisiä. Suomi kuulemma tarvitsee maahanmuuttajia työvoimapulaan. Olen hieman hämmentynyt, sillä mielestäni jo lähes 500 000 kotimaista työtöntä ovat melkoinen reservi työntekijöitä paikkaan kuin paikkaan. Turvapaikanhakijoille pitäisi löytyä töitä, mutta mitenkäs me jo olemassa olevat työnhakijat? Mistä meille töitä? Sipilän hallituksen pakkolaeilla tuskin on 10 000 työpaikkaa lisäävä vaikutus ja vaikka olisikin, saisi vain murto-osa töitä. Lisäksi pahaa pelkään, että näihin paikkoihin palkattaisiin juuri ulkomailta tullutta halpatyövoimaa.

Jos ihan tarkkoja ollaan, syyllinen on järjestelmä, joka kannustaa 500 arkipäivän verran työttömyyteen. Työtä ei kannata tehdä, jos työttömyydestä saatu korvaus on palkkaa suurempi. Ei Sipilän hallitus ehkä ihan harhapoluilla ole suunnitellessaan leikkauksia työttömyysturvaan. Toteutus tosin saattaa olla ontuvampi ja kääntää kustannukset luukulta toiselle.

Sama järjestelmä pitää huolen siitä, että työttömyysaikana et voi opiskella uutta ammattia tai perustaa yritystä työllistääksesi itsesi tai mahdollisesti jopa pari muutakin. Opiskelu ei saa olla päätoimista eli opintosuorituksia saa olla alle 5 opintopisteen verran kuukaudessa. Valittavaksesi jää, oletko ilman rahaa ja opiskelet uuden ammatin ja mahdollisesti jäät siitäkin työttömäksi vai nostatko sen 500 päivää korvauksia. No, jos yrittäjäksi mielit, voit valita armoitetun köyhyysloukon tai taas nuo maagiset 500 päivää ilmaista rahaa.

Onhan meillä myös erinomainen työllisyyskoulutus, josta voidaan todellakin olla montaa mieltä. Yritykset, jotka työllisyyskoulutusta järjestävät saavat valtiolta tukea ja työtön itse etsii itselleen työpaikan, jossa koulutus toteutetaan. Kouluttava yritys saa lähes ilmaisen työntekijän kuuden kuukauden ajan, jonka jälkeen voi todeta, ettei nyt valitettavasti kuitenkaan ole tarvetta pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Hei vaan koulutettava, takaisin sinne kortistoon!

Eipä yhtälö kuitenkaan ihan näin selkeä ole, eikä työttömät lorvi 500 päivän tähden. Valtaosa hakee aktiivisesti uutta työtä, mutta sen saaminen ei varsinkaan massatyöttömyydessä ole ihan yksinkertaista. Ikä ei mielestäni ole varsinainen este työllistymiselle. Vaikeus on tuoda kymmenien ja satojen hakemusten joukosta itsensä ja osaamisensa työnantajan tiettäväksi. Hyviä hakijoita on paljon, hakemuksia yhtä vapaata paikkaa kohti tulee kymmeniä ja erottuminen massasta on vaikeaa.

Seuraava askel tällä työllistymisen polulla pätkätöiden sijaan on itsensä tuotteistaminen. Sen suunnittelun olen jo aloittanut ja pitkälti kaavaillut valmiiksi. Tuotteeni tulee olemaan #M2T ja kohderyhmänä saattaa olla sinunkin yrityksesi. Ole valpas, onko yritykselläsi varaa menettää parhaassa iässä oleva työntekijä? Sellainen, joka ei uraohjuksena kimpoile työpaikasta toiseen, vaan sitoutuu yritykseen pidempiaikaisesti. Arvostaako yrityksesi sitä, ettei päivittäisiin toimiini kuulu enää pienen nuhanenän niistäminen ja siitä johtuvat poissaolot? Arvot ovat vääjäämättä valintoja ohaajaavia tekijöitä! Kaikista meistä ei tule youtuben kautta siansaksaa puhuvia kielinaisia, mutta useista meistä tulee erinomaista ja osaavaa työvoimaa.

Mäenpään pahapoika

Torstai 3.12.2015 klo 0.56 - Maiju Tapiolinna

Voi meitä suurisuisia perussuomalaisia! Taas on enteriä painettu ennen kuin sisältöä on tarkoin punnittu. Tällä kertaa ei kyseessä ole Immos-kohu, vaan asialla on ollut Ilmajokelainen varakansanedustaja Juha Mäenpää. Onhan se toki tahditonta sanoa, että rukouksiini on vastattu, kun joku on mennyt tuikkaamaan tuleen Niinisalon uudeksi vastaanottokeskukseksi tarkoitetun kerrostalon.

Juhan hyvin tuntien tiedän, että sormet syyhysivät näppäimistöllä ja teksti pamahti eetteriin ennen kuin harkinta ylitti julkaisukynnyksen. Ja aivan varmasti tiedän, ettei Juha todellakaan ole rukoillut vastaanottokeskuksen palamisen puolesta, vaan tämä oli Juhan hätähuuto Suomen kansan puolesta. Minä en tuomitse Juhaa sanomisistaan.

Suomessa pitäisi olla sananvapaus, joka on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään joutumatta rangaistuksi. Laissa on rajoituksia sananvapaudelle, eikä se saa loukata toista oikeushyvää. Pohdittavaksi jää, rikkoiko Juhan sanomiset sananvapauden rajoituksia. Noussut kohu ei kuitenkaan ole suhteessa sanomisiin. Juha varmasti oppi tästä läksynsä ja seuraavan kerran lukee postauksensa pariin kertaan ennen julkaisua.

Olisi se monella muullakin paikallaan harkita sanomisiaan. Valitettavasti vain tämä turvapaikanhakijoiden ryntäys Suomeen sekä sen ympärillä pyörivä järjetön liiketoiminta on löysyttänyt monien kielenkannattimet sekä saanut ihmiset tekemään ajattelemattomuuksia. En häpeä sanoessani, että ymmärrän hyvin ihmisten tunteita, jotka tekojen takana ovat.

Tuomitsen väkivaltaisuudet ja tuhotyöt, koska ne eivät vie asiaa eteenpäin. En halua meidän kantasuomalaisten olevan samanlaisia barbaareja kuin naisia raiskaavat turvapaikanhakijat. Meillä on oikeus puolustaa omaa maatamme sanallisesti ja suojella sitä perintönä lapsillemme. Tämä on isänmaamme, jonka eteen sotiemme veteraanit ovat taistelleet.

Juna jyskyttää

Perjantai 20.11.2015 klo 11.32 - Maiju Tapiolinna

Hanko – Hyvinkää radan sähköistämishanke on ollut rataa sivuavissa kunnissa lausuntokierroksella vuonna 2013. Sähköistyksen yhtenä tarkoituksena on vähentää dieselveturien ympäristöhaittoja sekä lisätä raideliikenteen kustannustehokkuutta. Hanke pyritään saamaan lainvoimaiseksi alkuvuodesta 2016. Sähköistettävää raidetta on yhteensä 165 km,  hankkeen kustannukset ovat noin 53 milj. € ja rakennusaika on noin kolme vuotta. Hanke on suunnittelua ohjaavassa ohjelmassa 2016 – 2022 eli parhaassa tapauksessa sähköveturi voi puksuttaa Hangosta Hyvinkäälle vielä tämän vuosikymmenen aikana.

Nurmijärven pohjoisin päätaajama Rajamäki saattaa herätä ihan uuteen eloon Hanko-Hyvinkää radan sähköistyksen edetessä. Aikoinaan Rajamäeltä kuljettiin Hyvinkäälle lättähatun kyydissä, eikä varmasti ole poissuljettua, etteikö matkustajaliikennettä voitaisi jälleen aloittaa. Toki toistaiseksi väestöpohja ei ole riittävä matkustajaliikenteelle, mutta tämä onkin tulevaisuuden maalailua. Vasta valmistunut uimahallin peruskorjaus ja laajennus, uuden terveysaseman rakennushankkeen aloitus ja Kylänpään uudelle asuinalueella rakentuva ostoskeskus antavat valtaisat mahdollisuudet väestöpohjan nopealle kasvulle. Altian alueen läheisyyteen Rajamäentien varteen on kaavoitettu yritystontteja, joten toivoa sopii, että alueelle saataisiin jokin isompi logistiikkayritys, joka voisi käyttää raideliikennettä kuljetuksiin.

Rajamäki sijaitsee muutoinkin logistisesti erinomaisella paikalla. Olemme Kehä 5:en välittömässä läheisyydessä, moottoritie kulkee vieressä ja matka autolla Helsinkiin on vain kymmenen minuuttia pidempi kuin Klaukkalasta. Pääkaupunkiseutu kasvaa kohti pohjoista ja Rajamäki tulee vielä yllättämään kasvullaan monet epäilijät.

Valtuustopuhe talousarviovaltuustossa 11.11.2015

Keskiviikko 11.11.2015 klo 14.32

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, lehterin väki ja muut kuulijat

Nurmijärvi on elinvoimainen kunta, jossa elämiseen on tilaa. Sitä vain ei saada ilmaiseksi. Haastellisuutensa kuntatalouteen luo kolme päätaajamaa ja niiden etäisyydet toisistaan. Kaikkia taajamia tulee kehittää tasapuolisesti ja palveluiden tulee tukea toisiaan. Käytännössä jokaisen taajaman tulisi erikoistua johonkin tiettyyn toiminnallisuuteen,kuten Klaukkalan liikuntaan, Kirkonkylän hallintoon ja kulttuuriin ja Rajamäen teollisuuteen. Nythän jo olemassa oleva infra tukee tätä.

Toimiva joukkoliikenne olisi tärkein kehittämisen kohde, jos kunnassa haluttaisiin keskittyä taajamakohtaisiin erikoistumisiin. Joukkoliikennetyöryhmä on parin vuoden ajan pureksinut tätä pähkinää, mutta valitettavasti mitään helppoa, nopeaa ja kustannustehokasta keinoa ei ole löytynyt. Taajamasta toiseen tai kuntarajojen yli päästään linja-autolla vaihtelevalla menestyksellä. Kateeksi käy vantaalaisia, joita kiskot vievät Kivistöstä Helsinkiin. Tätä samaa toivoisin Klaukkalasta, mutta väestöpohja ei vielä riitä siihen ja kunnan omana investointina ratehanke löisi lopullisen lapun kunnan luukulle. Klaukkalan ohikulkutiekin tuntuu jääneen valtion osalta asumattomien seutujen tieverkkojen kehittämisen jalkoihin.

Loppua kohti kuluva vuosi ei ole ollut kunnalle helppo. Suuret odotukset Viirilaakson kauppakeskuksesta on toistaiseksi sorapatjana. Suunnitellun tasoista liikekeskittymää tuskin enää saadaan, koska Vantaa teki Kivistöön sen, mikä olisi jo kymmenen vuotta sitten pitänyt saada aikaiseksi Klaukkalaan. Ensin kiistely kallionpalasta vesitti Prisman nykyisen S-marketin paikalta ja sitten kahden kauppaliikkeen keskinäinen hännänveto sisääntulosta valituksineen hoiteli loput. Taisimme myös joutua näiden keskusliikkeiden vedätyksen kohteeksi. Toivottavasti edes opimme siitä jotain.

Helpotusta päätöksentekoon ei ole tuonnut sote-soppa, jonka vaikutuksia kunnan investointeihin koetetaan arvioida maan hallituksen päätösten mukaisesti. Valitettavasti vain kukaan ei pysty sanomaan, mitä sote todellisuudessa Nurmijärven kannalta tarkoittaa. Selkeää kuitenkin on, että nyt tehdyllä aluehallintomallilla lähipalvelut tulevat olemaan merkittävässä roolissa. Muutokset sairaalapäivystyksissä tarkoittavat ennaltaehkäisevän hoidon entistä suurempaa tarvetta ja digitalisoitumisen lisääntymistä terveyspalvelujen toteuttamisessa. Se ei kuitenkaan tule poistamaan fyysisten terveyspalveluiden tarvetta, mutta vaatii meitä muokkaamaan nykyisiä toiminnallisuuksia eheiksi kaikkia kuntalaisia palveleviksi kokonaisuuksiksi.

Omat haasteensa kuntatalouteen tuo Röykkään perustettu hätämajoitustila, joka on muuttumassa vastaanottokeskukseksi. Kunta joutuu vastaamaan tulijoiden akuuttiterveydenhuollosta ja opetuksesta. Iso haaste on myös vuokra-asuntojen puute, joita tullaan tarvitsemaan tänne mahdollisesti jääville turvapaikanhakijoille sekä jatkossa tuleville kiintiöpakolaisille ja erityisesti omille kuntalaisille.

Työttömyys kasvaa edelleen ja isojen yritysten yhteistoimintaneuvottelut tuntuvat Nurmijärvellä. Nuorten ja yli viiskymppisten työttömyys on hurjassa kasvussa. Tarvitaan keinoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Talousarviota katsellessa  päässä pyörii Kummeli -elokuvan yksittäinen lause:  On Keijolla, kertyny mania, fyffeä, massia...miten on Nurmijärvellä?  Velkataakka jatkaa kasvamistaan, kansantalous ei kohene odotetusti  ja kuntatalous on seuraavat kaksi vuotta lähes 6 milj. euroa alijäämäinen. Vasta vuonna 2018 alkaa helpottaa, mutta sitä ennen on jouduttu tekemään monta kipeää päätöstä ja uusi valtuustokin on astunut remmiin.  Jostain meidän on säästettävä, kulut on saatava kuriin, mutta peittoa ei pidä leikata toisesta päästä ja jatkaa toiseen päähän. Palveluverkkotoimikunnalla tulee olemaan valtaisa työ ratkoessaan palveluiden karsimista ja keskittämistä kunnassa, eikä tehdyt esitykset varmasti tule miellyttämään kaikkia. Monipuolisuus ja muunneltavuus on päivän sana.

Kunnassa on investoitu paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Päätaajamakohtaisesti huikein summa  44 M€ on sijoitettu  Kirkonkylään. Hyvänä kakkosena tulee kunnan suurin taajama Klaukkala 41,2 Me ja perää pitää Rajamäki 20,6 Me:lla. Investoinnit tulevat jatkumaan ja suurin yksittäinen rakennushanke on 13,5 milj. euron monitoimitalo Klaukkalaan.  Vuosi sitten sovittiin, että suunnitellut ja päätetyt investoinnit viedään loppuun ja jatkossa noudatetaan tiukkaa linjaa. Hörhöily on loputtava. Kuntalaisten verotaakkaa ei voi jatkuvasti lisätä.

Teemme tänään suuria päätöksiä, joilla on vaikutusta kaikkien kuntalaisten elämään. Olkaamme viisaita, jatkakaamme hyvää keskinäistä yli puoluerajojen ulottuvaa yhteistyötä. Arvostetaan toisiamme ja viranhaltijoita sekä kuntalaisia mielipiteineen.

Rajamäen terveysasema jakaa kantoja perussuomalaisissa,kuten muissakin ryhmissä. Valtaosa meistä on pysynyt edellisen vuoden valtuuston päätöksen takana, mutta osan meistä se on saannut mietteliääksi.

Nurmijärven perussuomalaiset kiittää talousjohtajaamme antaumuksellisesta työstään tasapainoisen talouden eteen. Kiitämme kunnanjohtajaa luottamushenkilöiden saamasta kritiikistä, sillä se on usein aivan aiheellista. Kiitämme myös viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä ja tahdonvoimasta taloudellisesti vaikeina aikoina. Kiitämme kaikkia luottamushenkilöitä yhteisymmärryksestä sekä  kuntalaisia maksetuista veroista ja kärsivällisyydestä päätöksentekoa kohtaan.

Maiju Tapiolinna
Nurmijärven PS valtuustoryhmän pj.

Ikä on vain numeroita!

Keskiviikko 11.11.2015 klo 1.18 - Maiju Tapiolinna

"Avaimet käteen" - paketti

Maanantai 26.10.2015 klo 14.20 - Maiju Tapiolinna

Ei savua ilman tulta, ei bensaa liekkeihin! Media on saanut jälleen kerran "avaimet käteen" -paketin heitellä lokaa pitkin seiniä. Tässä jossain vaiheessa peräänkuulutin asioiden hoitamista seinien sisäpuolella. Miksi sitä ei osata? Olisiko nyt ollut kuppi kuumaa kaakaota, löylyt saunassa ja perusteellinen harjaus parempi vaihtoehto kuin erottaminen? Harmittaa niin vietävästi, kun kerta toisensa jälkeen löydämme itsemme otsikoista ainoastaan huonosti harkittujen tekojen vuoksi.

Vielä enemmän harmittaa ne kaikki jäsenkortin leikkaajat, jotka kuvittelevat ruohon olevan vihreämpää aidan takana ja päivän paistavan nukkuville. Kriisitilanteissa ei ensiksi juosta pakoon ja huudeta kovaa, mitä sylki suuhun tuo. Hälyytetään lisäapua paikalle ja ryhdytään pelastamaan välittömässä vaarassa olevia.

Seuraan surullisena tätä jäsenkorttien leikkauskampanjaa ja kaikkea vellovaa kohua sen ympärillä. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että hätiköidysti ei saada mitään hyvää aikaiseksi. Jos voisin, pysäyttäisin hetkeksi ajan, kirjoittaisin vuorosanat uusiksi ja kääntäisin kellot aikaan ennen ensimmäistä kohua. Siihen ei nykytekniikalla vielä pystytä, joten arvoisat perussuomalaiset uskokaa avoimin katsein tulevaisuuteen. Aikamme ei ole ohi!

Takki on saman värinen molemmin puolin

Torstai 8.10.2015 klo 14.53 - Maiju Tapiolinna

Perussuomalaiset sukeltaa, kannatus on romahtanut kirkuvat päivän pääotsikot. Luvut tulivat kuin vastauksena eiliseen blogiini äänestäjien sitouttamisen tärkeydestä ja aktiivisesta tiedottamisesta. Neljän kuukauden hallitustaival on aivan liian lyhyt todellisen kannatuksen arvioimiseksi, mutta se on vakavasti otettava varoitus äänestäjiltä.

Vaalivoittoa tärkeämpää on kentän sitouttaminen. Kannatuksen romahtamisessa on kyse ajantasaisen tiedon puutteesta. Odotukset Perussuomalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa hallituksessa ovat olleet suuret ja pettymys näkyy nyt kannatusprosentin laskussa, joka on ihan luonnollista.

Tästä on turha maalailla puolueen hajoamista tai hallituksesta lähtöä. Perussuomalaiset ovat puolue, jota tarvitaan siinä missä muitakin, meillä ei ole syytä häpeään. Perussuomalaisten takki on saman värinen molemmin puolin. Sitä ei tarvitse kääntää.

Tynkkysen lista

Keskiviikko 7.10.2015 klo 20.17 - Maiju Tapiolinna

Sebastian Tynkkynen nostatti melkoisen kohun vaatimalla Perussuomalaisten puoluevaltuuston, eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteistä kokousta. Tynkkynen haluaa yhteiskokouksen selkeän kannan hallitusohjelmaan jo tehdyistä kirjauksista hallitun maahanmuuton ja tukipaketittoman markkinatalouden puolesta. Mediassa yhteiskokouksen järjestäminen on  haluttu ymmärtää vaatimuksena hallituksesta lähtöön ja jopa epäilty sen ennakoivan puolueen kahtia jakautumista. Toimittajat odottavat uusia otsikoita ja Perussuomalaisten keskinäistä käsirysyä.

Syitä ja seurauksia on joskus hyvä pohtia. Sebastian Tynkkysellä ei varmasti ole pahat mielessä, vaan hän haluaa aidosti avointa keskustelua kentän ja puoluejohdon välille yhteisten näkemysten luomiseksi. Ihan samaa tapahtuu muissa puolueissa, mutta ne osaavat tapella suljettujen ovien takana ja ennen median eteen astumista ojennetaan nuttura ja väännetään irvistys hymyyn. Näinhän meidänkin pitäisi tehdä, eikä puida mediassa sisäisiä asioita, jotka johtuvat pitkälti tiedottamisesta tai oikeammin sen puutteesta.

Käsittääkseni Tynkkynen oli informoinut puoluejohtoa aikeistaan. Tuolloin olisi pitänyt molempien osapuolien ottaa kupposet kahvia ja pohtia tavasta hoitaa asia ilman mediaa. Jos keskusteluyrityksiä on ollut, eivät ne ainakaan ole kovin hedelmällisiä olleet. Vanha sanonta hyökkäys on paras puolustus, tuli sitten tässäkin toteen näytetyksi. Lauma vahingoniloisia hyeenoja odottelee kynät terävinä Perussuomalaisten kannalta mahdollisimman epäedullista ratkaisua.

Näen nyt kenttää hiertävän tilanteen pitkälti puutteellisen tiedottamisen ongelmaksi. Massiivisen vaalivoiton jälkeen äänestäjät olisi pitänyt tiukasti sitouttaa puolueeseen, joka onnistuu täsmällisellä ja suunnitellulla tiedottamisella. Kun kenttäväki ei tiedä mitä tapahtuu ja miksi tiettyjä päätöksiä tehdään, eivät he myöskään voi ratkaisuja äänestäjille perustella. Monien mukaan kenttä on elänyt iltapäivälehdistöltä saadun tiedon varassa ja vetänyt omia johtopäätöksiä hätiköidysti.

En toki syytä puoluejohtoa siitä, ettei mitään tietoa olisi tihkunut. Sitä vain on tullut liian harvoin. Kentän rauhoittamiseksi olisi riittänyt muutaman virkkeen lyhyet tiedonannot jäsenistölle sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Kaikki eivät käy lukemassa Suomen Uutisia tai hae tietoa päätöksistä eduskunnan sivuilta. Puolueen tehtävä on tarjoilla tietoa jäsenistölle mieluummin liikaa kuin liian vähän.

Jäsenistön on ymmärrettävä se, ettemme pysty hallituksessa yksin toteuttamaan meidän tahtoamme ja joudumme tekemään kipeitäkin joustoja. On myös muistettava, että muiden puolueiden tekemät vaalilupaukset  ja hallituksen tekemät päätökset eivät kohtaa yhtään paremmin kuin meidänkään. Jos haluamme olla sylkykuppeina ja valtakunnan pelleinä, voimme politiikan sijaan riidellä julkisesti. Itse päätämme sylkykupin syvyyden.

Puoluejohdon vastuulla on ottaa tiedottaminen napakasti haltuun. Kaikkien vastuulla on typerän keskinäisen nokittelun lopettaminen. Uskon edelleen vahvasti Perussuomalaisten yhtenäisyyteen ja kasvukipujen helpottumiseen. Olemme juuri ja juuri murrosiän ylittänyt puolue ja meidän on aikuistuttava.  Ilman kentän täydellistä tukea ei puolueemme olisi tehnyt tuplajytkyä, emmekä olisi tällä hetkellä toisiksi suurimpia. Riitely mediassa on tyhjänpäiväistä ja sillä rikomme saavuttamamme vaalivoiton sekä teemme meistä naurettavia.

Se on vain itsestä kiinni

Tiistai 15.9.2015 klo 11.15 - Maiju Tapiolinna

Elämässä joutuu tekemään vaikeita päätöksiä ja niistä päätöksistä kantaa aina vastuun itse. Päätöksenteko ei ole helppoa, jos tehdessäsi päätöstä tiedät sen olevan lopullinen. Kun kumarrat yhdelle, pyllistät toiselle. On sitten kyse ihmissuhteista tai politiikasta.

Olen viime päivinä tehnyt päätöksiä molemmilla saroilla. Poliittisesti tulen tiukasti kuulumaan Perussuomalaiset puolueeseen, enkä horjahda, vaikka pursi kiikkuu. Ymmärrän myös niitä, jotka ovat puolueesta eroneet. Heillä on oma arvomaailmansa ja siitä vastuun kantavat vain he itse ja vain he itse tietävät, miten kipeän päätöksen ovat tehneet.

Politiikassa ja ihmisuhteissa kaikki lähtee oman itsensä arvostuksesta. Vain siten tietää, mikä on itselle oikein ja mikä on väärin. Kenenkään ei pidä elää mielyttääkseen muita.

Perussuomalainen eduskunta

Perjantai 11.9.2015 klo 9.32 - Maiju Tapiolinna

Viime päivien uutisoinnin perusteella Suomen hallituksessa on 14 perussuomalaista ministeriä ja eduskunnassa on 200 perussuomalaista kansanedustajaa. Melkoinen jytky!

Lupa tuntea

Tiistai 18.8.2015 klo 11.02 - Maiju Tapiolinna

Keliakia kulkee kanssani päivittäin siinä kuin koko keho, ei säädä, ei päätä, mitä teen, mitä syön ja millainen olen. Pidän vain huolen, etten anna sille pienintäkään aihetta heittäytyä hankalaksi kehossani. Keliakia on minulle kuin tuli, hyvä renki, mutta huono isäntä.

Moni keliaakikko sen sijaan tuntee ja syvästi. Sairaus aiheuttaa heissä vihaa, katkeruutta, surua, syyllisyyttä, turhautumista, itkua ja montaa muuta pahanolon tunnetta. Toki myös iloa ja positiivisia tunteita, mutta ehkä päällimmäisenä kuitenkin arjen hankaluutta erilaisissa ruokailutilanteissa. Me kaikki tunnemme ja koemme sairastumisemme ja sen kanssa elämisen eri tavoin. Meillä kaikilla on lupa tuntea.

En tiedä, miksi omalla kohdallani keliakia ei koskaan ole minua hetkauttanut suuremmin. Diagnoosin jälkeen se on ollut vain ruokavalio, jota noudatetaan. Yhden käden sormissa ovat ne alkuvaiheen katkeruuden ja turhautuneisuuden tunteet kauppareissuilla tuoteselosteita lukiessa. Keliakiaan toki olin jo tutustunut vuosia ennen omaa diagnoosiani tyttäreni sairastuttua siihen kolme vuotiaana. Joskaan silloinkin ainoa kerta, jolloin tunsin surua keliakiasta oli se, kun pieni tyttäreni istui keittiössä pöydän alla syömässä salaa ruisleipää.

Tyttäreni joutui teini-iässä luokkansa tyttöjen ulkoistamaksi sairautensa vuoksi. Tunsin suurta myötä häpeää erityisesti yhden tytön isää kohtaan. Hänen mielestään oli täysin turhaa olla sairaan lapsen kaverina, kun terveitäkin kavereita oli valittavana. Jälkeenpäin katsottuna ei kyseisen miehen oma elämäkään ole ihan putkeen mennyt, mutta se on taas toinen tarina. Lopulta ulkoistuksen syyksi paljastui keliakian sijaan kateus konserttilipuista. Onneksi nämä neidot, eivät olleet ainoita kavereita ja koulun rehtori puuttui asiaan napakasti luokanopettajan vähäteltyä kiusaamista. Tyttäreni sai vaihtaa luokkaa, pääsi uuden luokan kanssa leirikouluun Italiaan ja kaikesta huolimatta yläasteesta jäi hyvät muistot sekä hyviä ystäviä.

Huvittavia tilanteita on yhteisellä matkalla keliakian kanssa sattunut ja paljon. Joistakin niistä on tullut mahan kipristelyä ja vikkelävatsaisuutta, mutta pääosin on saanut nauraa katketakseen. Fiilistellään nyt kuitenkin keliakiaviikolla 31.8.- 6.9.2015 ja annetaan lupa tuntea.

Viikon opetus

Sunnuntai 2.8.2015 klo 11.13 - Maiju Tapiolinna

Maailmankatsomuksia mullistava viikko alkaa olla hiljalleen takana. Mitä ensi viikko tuo tullessaan, nähdään päivä kerrallaan. Viikon opetus on ollut se, että turha vaivata päätään ajatuksilla, koska aina on niitä, jotka ne jo tietävät paremmin! Ei lisättävää.

Meilläkin on unelma

Tiistai 28.7.2015 klo 19.13 - Maiju Tapiolinna

Olin pyhästi päättänyt, etten kommentoi Olli Immosen sanomisia tai mitään monikulttuurisuuteen liittyvää toistaiseksi, mutta nyt on jo vaikea pitää suutaan kiinni. Immosta en edelleenkään kritisoi puoleen tai toiseen. Siitä päättää aikanaan eduskuntaryhmä ja puolueen ylin johto.

Erkki Tuomiojaa sitäkin enemmän kritisoin! Hänen suvaitsevaisuutensa ylettyy yli kansakuntien, uskontojen ja ihonvärin, mutta hän ei suvaitse hallituspuoluetta nimeltä Perussuomalaiset. Hän Suomensa on sateenkaaren värinen, mutta ne värit eivät suvaitse sini-valkoista.

Meistä perussuomalaisista tehdään jatkuvasti rasisteja, vaikka olemme maahanmuuttokriittisiä. Kiintiöpakolaisuus, poliittisen turvapaikanhakijat ja työperäinen maahanmuutto sotketaan keskenään. Vaaditaan sananvapautta, joka sallitaan vain suvaitseville, mutta ei perussuomalaisille. Olen vahvasti sitä mieltä, että jokainen vastatkoon huudoistaan ja seisköön sanojensa takana, mutta älköön kukaan tehkö tämän perusteella yleistyksiä.

Valtavalla vauhdilla suvaitsevaiset saivat pystyyn mielenilmauksia ja ilmaiskonsertteja ympäri maata, jotta hallituspuolue saataisiin lynkattua ja kerrottua kansalle, miten ahdasmielisiä me perussuomalaiset olemme.

On tämä yhtä perkelettä olla yhteiskuntaamme demonisoiva uhka! Me olemme vähemmistöryhmä, joita ei kunnioiteta ja joiden mielipiteitä ei arvosteta, mutta meihin yleistetään vakavat maailmalla tapahtuneet väkivallanteot! Meitä kohtaan ollaan rasistisia ja kiihotetaan nousemaan meitä vastaan. Missä on suvaitsevaisuus? Kuka suojelee meitä? Meilläkin on unelma!

Valtuustoaloite

Keskiviikko 27.5.2015 klo 22.12 - Maiju Tapiolinna

Kunnallisen auttamisprosessin luominen ja liittäminen osaksi kunnan turvallisuussuunnitelmaa henkilökohtaisen katastrofin sattuessa

Uudellamaalla syttyy joka kuukausi rivitalopalo. Useita perheitä koskeva katastrofi saa yleensä runsaasti julkisuutta ja auttamishalua kansalaisissa. Kuukausittain tapahtuu myös omakotitalopaloja, jotka helposti jäävät tilannehuoneen maininnaksi rakennuspalosta. Kosketti tulipalo sitten yhtä tai useampaa perhettä kerrallaan, on se läheisen kuoleman jälkeen traumaattisin kokemus.  Palosta pelastuneille tai palossa kotinsa menettäneille useimmiten jää vain päällään olleet vaatteet kaiken muun omaisuuden tuhoutuessa joko tulen, sammutusveden tai savun vuoksi. Tällöin tarvitaan kiireellistä hätäapua useassa eri muodossa, kun välittömät pelastustyöt on saatu käyntiin.

Kiireellisen hätäavun antamiseksi tarvitaan toimintaprosessi, jonka puitteissa yhdessä viranomaisten, seurakunnan, vapaaehtoisjärjestöjen sekä mahdollisten muiden toimijoiden kanssa saadaan käyntiin katkeamaton hätäapuketju katastrofin uhrien auttamiseksi. Lisäksi sisällytetään sosiaalisen median kautta järjestetyt keräykset osaksi avustustoimintaa. Tässä aloitteen auttamisprosessi rakentuu tulipalon ympärille, mutta sitä tulee voida käyttää soveltuvin osin myös muissa onnettomuustilanteissa.

Auttamisprosessista on selvittävä aukottomasti ainakin seuraavat asiat:

• Kuka käynnistää auttamisprosessin tulipalopaikalla?
• Mihin kunnallisiin viranomaisiin otetaan ensin yhteys?
  • vastuuhenkilöt ja tarkat yhteystiedot
• Kuka ottaa yhteyden sopimuskuntien kriisipalveluun?
  • Kuinka nopeasti apua on saatavilla
  • Henkinen auttaminen tulipalossa yhtä tärkeää kuin omaisen kuollessa
• Kuka ottaa yhteyden vapaaehtoisjärjestöihin ja seurakuntaan?
  • vapaaehtoisjärjestöt nimetään, vastuuhenkilöt ja tarkat yhteystiedot
• Kuinka nopeasti onnettomuuden uhri voi odottaa saavansa apua tai vähintäänkin yhteydenoton?
• Tulipalossa menetetään koti ja omaisuus. Kuka antaa nopean kriisiavun, kuten tilapäisen majoituksen, vaatteet, ravinnon ja mahdollisesti tarvittavat lääkkeet?
  • reseptilääkkeiden osalta tarvitaan tarkka suunnitelmallisuus noutopaikkoineen sekä reseptin kirjoittava toimipiste (esim. terveyskeskuksen osasto, Hyvinkään sairaala, lähiseudun avoinna olevat tai päivystävät apteekit)
• Onko kunnan viranomaisprosesseissa  jo mukana SPR:n kotimaan avun roolitus ja jos, niin miten?
• Luottaako kunta kuntalaisaktiivisuudella perustettavan sosiaalisen median auttavan katastrofitilanteissa hädänalaisia perheitä ja miten kunta osallistuu kerättävien tarvikkeiden vastaanottoon ja jakoon? Jos näin, tulee sekin lisätä turvallisuussuunnitelmaan.
• Mahdollisia rahalahjoituksia varten on oltava olemassa rahasto, jonne auttamishaluiset voivat tehdä lahjoituksia ja josta ne täysimääräisinä kohdennetaan katastrofin uhreille.
• Kuinka huolehditaan, että apu menee perille, vastaa tarvetta ja on tasapuolista?
• Kuka valvoo prosessia, jälkihoidon toteutusta ja dokumentoi toiminnan sekä arvioi toiminnan riittävyyden katastrofitilanteen jälkeen?
• Miten harjoitellaan yhteistoimintaa katastrofitilanteessa?
• Turvallisuussuunnitelmaan tulee sisällyttää kokoontumispaikat katastrofitilanteissa, käyttötarkoitus, mistä noudetaan avaimet kokoontumispaikalle tai vaihtoehtoisesti yhteyshenkilö, joka avaa ovet ja miten nopeasti?

 Vapaaehtoispalvelu tukee merkittävästi viranomaistoimintaa. Vuoden 2015 alusta 17.5. mennessä vapaaehtoispalvelulla (Vapepa) on ollut valtakunnallisesti 67 hälytystä, 3060 henkilötyötuntia, 957 auttajaa, 101 autettua. Uudellamaalla 24 hälytystä, 323 auttajaa, 1158 työtuntia, 34 autettua, näistä Keski-Uudellamaalla 15 hälytystä, 726 henkilötyötuntia, 190 auttajaa, 27 autettua. Alueellinen toiminta on siis erittäin merkittävää.

Auttamisprosessi osaksi kunnallista turvallisuussuunnitelmaa

Keskiviikko 27.5.2015 klo 10.20 - Maiju Tapiolinna

Klaukkalan rivitalopalo ja sen uhrien auttaminen on pyörinyt tiukasti mielessä eilisestä asti. Kun palaa kokonainen rivitalo, saadaan asialle julkisuutta ja auttaminen vaatteiden ja kodin tarvikkeiden osalta lähtee vauhtiin sosiaalisessa mediassa. Yksittäinen tulipalo ei välttämättä tule kuin lähimpien naapureiden tietoon.

Meiltä puuttuu saumaton yhteistyöketju viranomaisten, vapaaehtoisjärjestöjen ja seurakunnan väliltä, joka käynnistyisi välittömästi katastrofin pelastustoimien yhteydessä. Hätäavun saaminen ei saisi jäädä sosiaalisen median keräysten varaan, vaan tällainen tukimuoto pitäisi olla kunnallisia toimia täydentävää. Lisäksi henkistä tukea tulisi saada heti, eikä vasta päivien päästä.

Tilanteen parantamiseksi teen tänään tähän liittyen valtuustoaloitteen, jonka tarkoitus olisi luoda auttamisprosessi osaksi kunnallista turvallisuussuunnitelmaa.

Valtuustoaloitte löytyy myöhemmin tänään blogistani!