Se hiuksenhieno ero

Perjantai 2.4.2021 - Maiju Tapiolinna

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jälleen leivättömän pöydän ääressä selittelemässä sanomisiaan. Tynkkynen toi kuntavaalikampanjassaan 2017 esille hänelle lähetettyjä viestejä omissa somepäivityksissään. Ei satuja, vaan elävän elämän tapahtumia, joissa kaikissa oli jokin maahanmuuttoon liittyvä vaikutin hänelle kerrotun mukaisesti. Tavallinen kansalainen oli kertonut omakohtaisia kokemuksiaan, joita Tynkkynen sitten jakoi somessa.

Jonkun mieli oli pahoitettu ja Tynkkynen ilmiannettiin päivityksistään. Syyttäjän mukaan kyseessä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kansanedustaja vastatkoon sanomisistaan raastuvassa. Tässä kohtaa jotain menee pieleen. Jos kansanedustaja ei saa kertoa julkisesti sitä, mitä tavan tallaaja kertoo hänelle, on se näkökulmastani katsottuna sananvapauden rajoittamista.

Edellisen tuomion saatuaan Tynkkynen totesi, että parasta olla hiljaa, kunnes on saanut säästetyksi seuraavan oikeudenkäynnin kulut. Sarkastista, mutta kuvaa hyvin sananvapauden ja maalittamisen maailmaa. Tästä aasinsiltana pohdinkin, mitä eroa on sananvapaudella ja maalittamisella.

Ajan ilmiö on uhriutua, syyttää maalittamisesta ja samalla kaataa lokaa erilaisen ajatusmaailman omaavan niskaan. Arvostelu ei ole sallittua, mutta palautteen antaminen on suorastaan velvollisuus. Someryhmissä tämä tulee mainiosti esille. Jos yksikin ryhmän jäsen kokee oman ideologiansa olevan uhattuna, alkaa somehyökkäys sanojaa vastaan, johon yhtyy kymmenkunta muuta ryöpyttämään väärää mielipidettä. Mikäli ryöpytettävää tullaan puolustamaan, on se palautteen antajien maalittamista. Koetaan, että hyeenalauma saapuu paikalle ulvomaan.

Sananvapauden puolustaminen on maalittamista. Nämä kaksi termiä kulkevat käsi kädessä kuin rakastavaiset. Termien ero on hiuksenhieno tai pikemminkin yhteys, joissa niitä käytetään. Sanomalla mielipiteesi maalitat, kun taas maalittaja käyttää sananvapautta kertoakseen mielipiteensä.

Oma ilmiönsä on myös se, että saatua palautetta esimerkiksi työssä suoriutumisesta ei osata ottaa vastaan. Se koetaan maalittamisena ja avoimen keskustelun sijaan herääkin halu lähteä käräjille katsomaan, kuka olikaan oikeassa. Ymmärrän toki, että joskus saatu palaute herättää voimakkaan vastustuksen sanojaa kohtaan. Silti kuitenkin mielestäni pitäisi hetki harkita, millä kuormittaa poliisia ja oikeuslaitosta.

Luottamushenkilönä ole toistuvasti sananvapauden ja maalittamisen kohteena. Vastakkaisesta näkökulmasta katsottuna omaan väärän ideologian, väärät mielipiteet ja väärän puolueen. Oleellista tässä vastakkainasettelussa on se, että maalitus ja sananvapaus on yhtä. Maalittaja rajoittaa sananvapautta ja sananvapaus on maalitusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, nurmijärvi

Nurmijärvi ylivoimaa

Perjantai 26.3.2021 - Maiju Tapiolinna

Nurmijärvi tunnetaan yritysystävällisenä kuntana, joka tarjoa monipuolisia tontteja ja palveluita sekä toimiville että aloitteleville yrityksille. Kunnan sijainti on myös liikenteellisesti ihanteellinen. Puolessa tunnissa pääsee niin Helsinki-Vantaan lentoasemalle, Vuosaaren satamaan kuin isolle kirkolle Helsinkiin.

Kunnan yritysalueiden helmenä pidetään Helsinki-Tampere moottoritien välittömässä läheisyydessä olevaa Ilvesvuoren teollisuusaluetta. Alueelle on sijoittunut logistiikka-alan yrityksiä, elintarviketeollisuutta, vuokrattavaa varastotilaa, kuin myös lukuisia pienteollisuuden tarpeita tyydyttäviä pienyrityksiä.

Pohjois-Nurmijärven Rajamäelle ovat keskittyneet kunnan suurimmat teollisuuslaitokset. Alkoholijuomia pullottava Altia, entsyymejä valmistava Roal ja kaksi maaliteollisuuden tuotantolaitosta Teknos sekä Premix. Nämä yritykset ovat myös kunnan suurimpia työnantajia.

Eteläisen Nurmijärven Klaukkala tarjoaa päivittäistavarakaupan palveluita muita taajamia enemmän. Alueelle on myös keskittynyt erityyppistä pienteollisuutta, joka palvelee niin yksityisiä kuin yrityksiäkin. Klaukkala kasvua ohjaa pääkaupunkiseudun välitön läheisyys ja asumisen edullisemmat neliöhinnat.

Isot teollisuuslaitokset ovat toimineet kunnassa kymmeniä vuosia. Pisin tuotantolaitoshistoria on Altialla, joka perustettiin Rajamäelle vuonna 1888 puhtaan lähdeveden ja rautatien vuoksi. Päivittäistavarapalveluiden painopiste on viimeisten 50 vuoden aikana siirtynyt pohjoisesta etelään, joka johtuu Klaukkalan voimakkaasta kasvusta. Kirkonkylä saa valikoimaa palveluilleen Lidl-Tokmanni liikerakennuksen valmistuttua.

Kuntavaltuutetun silmin näen Nurmijärven kasvavan ja kehittyvän voimakkaasti seuraavien 20 vuoden aikana. Erityisesti tulevat kehittymään logistiikka- ja varastopalvelut. Pääasiallisin kasvu tulee tapahtumaan Helsinki-Tampere moottoritien varressa, Hanko-Mäntsälätien ja Klaukkalan ohikulkutien läheisyydessä. Kunnan strategia on houkutella uusia yrityksiä kuntaan ja lisätä tällä tavoin niin kunnan työpaikkoja kuin taloudellista tuottoa.

Nurmijärven ylivoimaa on logistisesti keskeinen sijainti lähellä pääkaupunkiseutua valtatien varressa. Kunnan on aktiivisesti hankittava maaomistuksia kasvualueiden välittömästä läheisyydestä ja kaavoitettava alueet pikaisesti. Pikajunaan ei voi hypätä keskeltä peltoa, vaan kyytiin on noustava ennen sähkömoottorin starttia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, kuntavaalit, some

Mihin menet kuntapolitiikka!

Perjantai 19.3.2021 klo 21:56 - Maiju Tapiolinna

Mitä on tapahtunut vuosikymmenten aikana? Silloin ennen naiset olivat kauniita mekoissaan ja miehet komeita puvuissaan. Valtuuston penkeissä istuttiin katse tiukasti kohti puheenjohtajaa, eikä puuhattu muuta. Valtuutettu oli asuinpaikkansa silmää tekevä ja kunnioitusta herättävä. Osattiin silloinkin herjata ja parjata, mutta se tehtiin tyylikkään kohteliaasti.

Päätöksentekokulttuuri on vahvasti muuttunut niiden 17 vuoden aikana, jotka olen ollut vaikuttamassa Nurmijärven kuntapolitiikassa. Vielä luottamushenkilöurani alkuaikoina päätöksenteko perustui pitkälti puolueitten ohjelmiin ja ryhmäkuriin. Tapana oli, ettei viranhaltijoiden päätösesityksistä juurikaan poikettu. Asiat oli valmisteltu ja kumileimasin saattoi toimia.

Sitten tuli muutos. Ensin askel kerrallaan, pari harppausta ja juoksuaskelin eteenpäin. Muutoksentekijä oli tietoyhteiskunnan kehitys. Ensin oli internet, sitten tuli some niin hyvässä kuin pahassa ja kirjahyllyssä lojuva tietokirjasarja muuttui biteiksi. Tietoa oli helpompi hakea. Vastauksia kysymyksiin löytyi nopeasti. Ei sen niin väliä ollut, oliko kaikki tieto tismalleen oikeaa.

Valmiiksi pureskellut päätösesitykset eivät enää menneetkään sukkana läpi. Esityksiä muutettiin, käytiin vilkasta keskustelua ja äänestettiin entistä useammin. Kuntalaiset heräsivät somessa samoin kuin luottamushenkilöt. Päätöksentekoa oli nopeampi arvostella julkisesti ja parasta oli heittää se viimeinen sana pilkun jälkeen.

Toisinaan tuntuu, että päätöksenteko on kärsinyt inflaation. Hyvät käytöstavat ovat kadonneet, luottamushenkilöille tuodaan päätöksentekoon nopeasti kyhättyjä esityksiä ja kuntalaiset ovat oppineet valvomaan omia etujaan.

Parempi valmistelu ennakoi vähemmän ongelmia ja sujuvoittaa toimintaa. Tulevalla valtuustokaudella toivoisin näkeväni hyväkäytöksisiä ja toisiaan kunnioittavia luottamushenkilöitä. Ei olisi pahitteeksi, jos viranhaltijat tiedostaisivat kuntalaisten olevan työnantajiaan.

Se voima, joka nyt käytetään keskinäiseen nahisteluun, voitaisiin valjastaa rakentavaksi yhteistyöksi. Voima on meissä, sinussa ja minussa. Me yhdessä teemme kunnan meidän näköiseksemme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, kuntavaalit, some

Kunnan rahasäkki suuta myöten auki

Tiistai 17.1.2017 klo 20:55 - Maiju Tapiolinna

Se on taas kunnan rahasäkki suuta myöten auki, kun maahanmuuttajia olisi tulossa kuntaan.  ELY-keskus näet haluaa sijoittaa Nurmijärvelle yksin tulleita alaikäisiä turvapaikansaanneita nuoria, joilla useilla on traumaattinen tausta. Ajatus on sinällänsä hyvä, sillä kodinhan nämä vastaanottokeskuksissa oleilevat alaikäiset tarvitsevat. Heidät sijoitettaisiin Nukarille Kalliolan kannatusyhdistyksen ylläpitämään perhekotiin, mutta....

Mikä se mutta sitten on? No tietenkin se, että kunnanhallitukselle oli valmisteltu päätösesitys, jonka sosiaali- ja terveystoimenjohta Erja Pentti esitteli kunnanhallitukselle maanantaisessa kokouksessa. Päätösesityksen mukaisesti kunnanhallitus esittäisi valtuustolle, että kunta perustaisi ilman huoltajaa tulleiden oleskeluluvan saaneiden alaikäisten perheryhmäkotitoimintaan 14 väliaikaista paikkaa heti, kun kunnanhallituksen päätös saisi lainvoiman. Samalla tarkistettaisiin ELY-keskuksen ja Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kanssa tehdyt sopimukset vastaamaan perheryhmäkodin laajentumista sekä toiminnan vakinaistamista. Tähän päätökseen liittyen sosiaali- ja terveystoimiala voisi tarvittaessa rekrytoida oleskeluluvan saaneiden nuorten jälkihuollon järjestämistä varten yhden sosiaaliohjaajan 20 nuorta kohden kuntakorvauksen puitteissa. Perussuomeksi sanottuna tämä tarkoittaisi sitä, että kunnanhallitus tekisi päätöksensä näkemättä sopimusta, jossa määriteltäisiin mihin kunta sitoutuu, millä kustannuksilla ja kuinka pitkäksi aikaa. Toisin sanoen kunnanhallitus löisi leiman allekirjoituksineen tyhjään paperiin, jonka sisältö voitaisiin määritellä täysin vapaasti sen enempiä mutinoita.

En voinut hyväksyä tällaista avointa valtakirjaa, jolla kuntalaisia voitaisiin rahastaa vapaasti. Tämän vuoksi esitin kunnanhallitukselle asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Ajatustani kannatti vielä tässä vaiheessa Kimmo Kakko PS, Olli Helminen SDP, Juhani Viljakainen Kesk ja Outi Mäkelä Kok. Käsittelyn jatkamista kannatti Kirsti Handolin Kesk, Leni Pispala Vihr, Marja-Leena Sandelin SDP, Markku Schildt Kok, Kallepekka Toivonen Kesk ja Petri Vaulamo Kok., joille hävisimme yhdellä äänellä. Käsittelyä siis jatkettiin ja keskustelun kuluessa Handolin esitti mm. Toivosen kannattamana päätösesitykseen seuraavaa: Kunnanhallitus edellyttää, että valtuuston kyselytunnilla jaetaan ELY-keskuksen ja kunnan välinen uusi sopimusluonnos, jossa on kerrottu turvapaikanhakijooiden lukumäärä, kustannukset sekä se, että sopimus on voimassa toistaiseksi.

Edelleenkin oltiin tilanteessa, jossa tehtäsiin sopimus ilman, että oltaisiin nähty sopimuksen sisältö päätöstä tehtäessä. Siis tyhjä paperi varustettuna kunnan leimalla, jossa tulijoiden lukumäärä, kustannukset ja sopimuksen kesto olisi vapaasti määriteltävissä. Koska en voinut tätäkään hyväksyä, esitin ettei kunta perusta ilman huoltajaa tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden alaikäisten perheryhmäkotitoimintaan 14 väliaikaista paikkaa. Esitystäni kannatti Kimmo Kakko PS ja Juhani Viljakainen Kesk. Arvata sopii, että hävisimme äänestyksen Handolinin Kesk, Helmisen SDP, Pispalan Vihr, Sandelinin SDP, Schildtin Kok, Toivosen Kesk, Vaulamon Kok ja Mäkelän Kok ääniä vastaan.

Jätin kunnanhallituksen päätöksestä eriävän mielipiteen, koska kunnanhallitukselle ei ole voitu esittää selkeää sopimusta, josta kunta voi tietää, mihin sitoutuu, millä kustannuksella ja kuinka pitkäksi aikaa. Kunnanhallitus ei voi sitoutua päätökseen tai sopimukseen, jonka sisältöä ei ole etukäteen tiedossa. Lisäksi tämä on vastoin valtuuston edellistä päätöstä vastaanotettavien kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lukumäärästä. Kanssani eriävään mielipiteeseen yhtyivät Kimmo Kakko PS ja Juhani Viljakainen Kesk.

Nyt jäämme jännityksellä odottamaan, mitä valtuusto päättää asiasta!

2 kommenttia . Avainsanat: #turvapaikanhakijat, #Nurmijärvi

PS saa kunnanhallituspaikkansa takaisin

Maanantai 17.10.2016 klo 22:07

§ 259 Luottamushenkilöiden toimikauden jatkuminen 31.5.2017 saakka kuntavaalien ajankohdan ja uuden valtuustokauden alkamisajankohdan siirtymisen vuoksi

Esittelijän tarkennusesitys esittelytekstiin: Poistetaan sanat ”tarvitse” ja ”voi”. Esittelyteksti kuuluu seuraavasti: Hallitusneuvos Eeva Mäenpäältä saadun tulkinnan mukaan siirtymäsäännöstä sovelletaan myös kahteen 2 vuoden jaksoon valittuihin toimielimiin, joten kunnanhallitusta ei valita tässä vaiheessa uudelleen, vaan kunnanhallitus jatkaa 31.5.2017 saakka ja edelleen siihen saakka, kunnes uusi kunnanhallitus on valittu. Tämä koskee myös kunnanhallituksen valitsemia toimielimiä. Kuntaliitto ohjeistaa kuntia jatkossa tällä samalla tavalla.

Esittelijän tarkennusesitys päätösesityksen ensimmäiseen lauseeseen: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy luottamushenkilöiden toimikauden jatkumisesta seuraavaa:

Keskustelun kuluessa Tapiolinna Toivosen kannattamana esitti, että päätösesitykseen lisätään seuraavaa: Valtuusto suorittaa joulukuun 2016 kokouksessa kunnanhallituksen vaalin jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1.1. – 31.5.2017 ja edelleen siihen saakka, kunnes heidän tilalleen on valittu uudet luottamushenkilöt. Vastaavasti kunnanhallitus valitsee kunnanhallituksen henkilöstöjaoston, vammais- ja vanhusneuvostot sekä veteraaniasiainneuvottelukunnan tammikuun 2017 kokouksessa.

Esittelijän esitystä kannattivat Helminen, Meros, Sandelin ja Mäkelä. Tapiolinnan esityksen kannalla Tapiolinnan lisäksi olivat Handolin, Schildt, Sivula, Toivonen ja Vaulamo, Manner oli poissa.

Päätös: Kunnanhallitus oli äänestyksen tuloksena äänin 4-6-1 (poissa) hyväksynyt Tapiolinnan esityksen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: #Nurmijärvi, #PS, #kunnanhallitus

Valtuustopuhe talousarviovaltuustossa 11.11.2015

Keskiviikko 11.11.2015 klo 14:32

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, lehterin väki ja muut kuulijat

Nurmijärvi on elinvoimainen kunta, jossa elämiseen on tilaa. Sitä vain ei saada ilmaiseksi. Haastellisuutensa kuntatalouteen luo kolme päätaajamaa ja niiden etäisyydet toisistaan. Kaikkia taajamia tulee kehittää tasapuolisesti ja palveluiden tulee tukea toisiaan. Käytännössä jokaisen taajaman tulisi erikoistua johonkin tiettyyn toiminnallisuuteen,kuten Klaukkalan liikuntaan, Kirkonkylän hallintoon ja kulttuuriin ja Rajamäen teollisuuteen. Nythän jo olemassa oleva infra tukee tätä.

Toimiva joukkoliikenne olisi tärkein kehittämisen kohde, jos kunnassa haluttaisiin keskittyä taajamakohtaisiin erikoistumisiin. Joukkoliikennetyöryhmä on parin vuoden ajan pureksinut tätä pähkinää, mutta valitettavasti mitään helppoa, nopeaa ja kustannustehokasta keinoa ei ole löytynyt. Taajamasta toiseen tai kuntarajojen yli päästään linja-autolla vaihtelevalla menestyksellä. Kateeksi käy vantaalaisia, joita kiskot vievät Kivistöstä Helsinkiin. Tätä samaa toivoisin Klaukkalasta, mutta väestöpohja ei vielä riitä siihen ja kunnan omana investointina ratehanke löisi lopullisen lapun kunnan luukulle. Klaukkalan ohikulkutiekin tuntuu jääneen valtion osalta asumattomien seutujen tieverkkojen kehittämisen jalkoihin.

Loppua kohti kuluva vuosi ei ole ollut kunnalle helppo. Suuret odotukset Viirilaakson kauppakeskuksesta on toistaiseksi sorapatjana. Suunnitellun tasoista liikekeskittymää tuskin enää saadaan, koska Vantaa teki Kivistöön sen, mikä olisi jo kymmenen vuotta sitten pitänyt saada aikaiseksi Klaukkalaan. Ensin kiistely kallionpalasta vesitti Prisman nykyisen S-marketin paikalta ja sitten kahden kauppaliikkeen keskinäinen hännänveto sisääntulosta valituksineen hoiteli loput. Taisimme myös joutua näiden keskusliikkeiden vedätyksen kohteeksi. Toivottavasti edes opimme siitä jotain.

Helpotusta päätöksentekoon ei ole tuonnut sote-soppa, jonka vaikutuksia kunnan investointeihin koetetaan arvioida maan hallituksen päätösten mukaisesti. Valitettavasti vain kukaan ei pysty sanomaan, mitä sote todellisuudessa Nurmijärven kannalta tarkoittaa. Selkeää kuitenkin on, että nyt tehdyllä aluehallintomallilla lähipalvelut tulevat olemaan merkittävässä roolissa. Muutokset sairaalapäivystyksissä tarkoittavat ennaltaehkäisevän hoidon entistä suurempaa tarvetta ja digitalisoitumisen lisääntymistä terveyspalvelujen toteuttamisessa. Se ei kuitenkaan tule poistamaan fyysisten terveyspalveluiden tarvetta, mutta vaatii meitä muokkaamaan nykyisiä toiminnallisuuksia eheiksi kaikkia kuntalaisia palveleviksi kokonaisuuksiksi.

Omat haasteensa kuntatalouteen tuo Röykkään perustettu hätämajoitustila, joka on muuttumassa vastaanottokeskukseksi. Kunta joutuu vastaamaan tulijoiden akuuttiterveydenhuollosta ja opetuksesta. Iso haaste on myös vuokra-asuntojen puute, joita tullaan tarvitsemaan tänne mahdollisesti jääville turvapaikanhakijoille sekä jatkossa tuleville kiintiöpakolaisille ja erityisesti omille kuntalaisille.

Työttömyys kasvaa edelleen ja isojen yritysten yhteistoimintaneuvottelut tuntuvat Nurmijärvellä. Nuorten ja yli viiskymppisten työttömyys on hurjassa kasvussa. Tarvitaan keinoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Talousarviota katsellessa  päässä pyörii Kummeli -elokuvan yksittäinen lause:  On Keijolla, kertyny mania, fyffeä, massia...miten on Nurmijärvellä?  Velkataakka jatkaa kasvamistaan, kansantalous ei kohene odotetusti  ja kuntatalous on seuraavat kaksi vuotta lähes 6 milj. euroa alijäämäinen. Vasta vuonna 2018 alkaa helpottaa, mutta sitä ennen on jouduttu tekemään monta kipeää päätöstä ja uusi valtuustokin on astunut remmiin.  Jostain meidän on säästettävä, kulut on saatava kuriin, mutta peittoa ei pidä leikata toisesta päästä ja jatkaa toiseen päähän. Palveluverkkotoimikunnalla tulee olemaan valtaisa työ ratkoessaan palveluiden karsimista ja keskittämistä kunnassa, eikä tehdyt esitykset varmasti tule miellyttämään kaikkia. Monipuolisuus ja muunneltavuus on päivän sana.

Kunnassa on investoitu paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Päätaajamakohtaisesti huikein summa  44 M€ on sijoitettu  Kirkonkylään. Hyvänä kakkosena tulee kunnan suurin taajama Klaukkala 41,2 Me ja perää pitää Rajamäki 20,6 Me:lla. Investoinnit tulevat jatkumaan ja suurin yksittäinen rakennushanke on 13,5 milj. euron monitoimitalo Klaukkalaan.  Vuosi sitten sovittiin, että suunnitellut ja päätetyt investoinnit viedään loppuun ja jatkossa noudatetaan tiukkaa linjaa. Hörhöily on loputtava. Kuntalaisten verotaakkaa ei voi jatkuvasti lisätä.

Teemme tänään suuria päätöksiä, joilla on vaikutusta kaikkien kuntalaisten elämään. Olkaamme viisaita, jatkakaamme hyvää keskinäistä yli puoluerajojen ulottuvaa yhteistyötä. Arvostetaan toisiamme ja viranhaltijoita sekä kuntalaisia mielipiteineen.

Rajamäen terveysasema jakaa kantoja perussuomalaisissa,kuten muissakin ryhmissä. Valtaosa meistä on pysynyt edellisen vuoden valtuuston päätöksen takana, mutta osan meistä se on saannut mietteliääksi.

Nurmijärven perussuomalaiset kiittää talousjohtajaamme antaumuksellisesta työstään tasapainoisen talouden eteen. Kiitämme kunnanjohtajaa luottamushenkilöiden saamasta kritiikistä, sillä se on usein aivan aiheellista. Kiitämme myös viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä ja tahdonvoimasta taloudellisesti vaikeina aikoina. Kiitämme kaikkia luottamushenkilöitä yhteisymmärryksestä sekä  kuntalaisia maksetuista veroista ja kärsivällisyydestä päätöksentekoa kohtaan.

Maiju Tapiolinna
Nurmijärven PS valtuustoryhmän pj.

2 kommenttia . Avainsanat: #nurmijärvi, #sote, #rajamäen terveysasema

Valtuustopuhe 28.1.2015

Torstai 29.1.2015 klo 15:43 - Maiju Tapiolinna

Kasipallosta pois hypännyt Nurmijärvi saa nyt taistella metropolihallintoa vastaan.  Toivoa sopii, että nykyiseltä hallitukselta valmisteluaika loppuu kesken ja uusi hallitus kuoppaa moisen hallintomallin mahdottomana ensitöikseen.

Nykyisen hallituksen aikana on muodostunut vahva käsitys siitä, että valtiovallan tahtotila on aikaansaada erilaisia hallintohimmeleitä, jotka heikentävät kuntien itsemääräämisoikeutta, lisäävät hallinnollisia kustannuksia sekä alueen asukkaiden verotaakkaa. Pyritäänkö näillä tempuilla hakemaan maksajaa Helsingin jatkuvasti nouseviin kustannuksiin vai tuhoamaan alueellinen 14 kunnan muodostaman Uudenmaan liiton erinomainen yhteistyö, jota jatkossakin voitaisiin kehittää?

Jos niin ikävästi kävisi, että metropolihallintolaki menisi läpi, tarkoittaisi se Nurmijärvelle noin 3 milj. euron lisäkustannuksia SOTE-uudistuksen vuotuisten 5 milj. euron päälle. Lyhyellä matematiikalla laskettuna kustannuksemme paisuisivat noin 8 milj. euron edestä  vuodessa. Hallituksen aivopieru kävisi siis kalliiksi kunnan asukkaille ja yrityksille sekä raskas ja jäykkä hallinto tulisi estämään seudullisen kehityksen.

Metropolialueen kuntien vapaaehtoisella yhteistyöllä voitaisiin parhaiten vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kukaan vastuullinen luottamushenkilö ei kiistä Helsingin seudun ongelmia kuten liikennettä, asumisen kalleutta, vuokra-asuntojen puutetta, seutukaavoituksellisia haasteita tai alueellista eriarvoistumista. Ongelmat eivät ratkea suurkuntia pystyttämällä ja kasvattamalla uutta byrokratiaa vanhan päälle.

Nurmijärven Perussuomalaisten mielestä Uudenmaan liiton toimintaa kehittämällä päästäisiin parhaaseen alueen kuntia palvelevaan ja kustannustehokkaaseen hallintomalliin. Kiitämme viranhaltijoitamme erinomaisen ja kriittisen lausunnon laatimisesta. Kunnassamme on ymmärretty oikein alueellisen itsemääräämisoikeuden uhanalaisuus ja kustannusnousu. Edelleen itsenäinen Nurmijärvi maistuu parhaalta.

1 kommentti . Avainsanat: #nurmijärvi, #metropolihallinto

Kasi-pallo pyörii vai pyöriikö?

Torstai 18.9.2014 klo 22:51 - Maiju Tapiolinna

Olemme vihdoin saaneet käsiimme kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen loppuraportin. Kuntaselvityksen lähentymiskriteereiden perusteella Nurmijärvi ja Järvenpää selviäisivät parhaiten itsenäisinä kuntina. Loppuraportin perusteella en näe mitään syytä jatkaa yhdistymissuunnitelmia Nurmijärven osalta, eikä loppuraportti muutoinkaan antanut mitään yllätyksellistä lisäarvoa verrattuna väliraporttiin. Kuntien yhdistymiseen liittyy liikaa hallitsemattomia riskejä tilanteessa, jossa yhtaikaa pyöritellään SOTE-ratkaisua, kuntalakiuudistusta ja Metropolihallintolakia. Lisäksi talousanalyysin perusteella kuntien talous jäisi liikaa niiden omaehtoisen sopeuttamisen varaan.

Kahdeksan kunnan liittymishyödyt olisivat Nurmijärven kannalta lähinnä poikittaisen joukkoliikenteen kehittyminen ja Hanko-radan valjastaminen henkilöliikenteeseen. Joukkoliikennettä on mahdollista kehittää ilman kuntauudistusta ja Hanko-radan sähköistäminen tullee toteutumaan liikenneviraston sähköistyssuunnitelmien mukaisesti. Poikittaisen joukkoliikenteen lisääminen lisäisi nurmijärveläisten työllistymis- ja työssäkäyntimahdollisuuksia Järvenpää-Kerava-Tuusula akselille.

City-alueiden mallissa nykykyinen Nurmijärven kunta jakaantuisi alueellisesti kahteen cityyn, jossa Rajamäki liittyisi Hyvinkääseen, kun taas muu Nurmijärvi jäisi omaksi cityksi. Rajamäkeläisille Hyvinkää toki on luonnollinen asioimissuunta ja voitaisiin ehkä ajatella Rajamäen kehittyvän alueellisesti tehokkaammin kuin nykyään.

Loppuraportissa maalaillaan lähidemokratian aiempaa parempaa toteutumista, mutta itse näen tässä päätäntävallan karkaamisen nykyisen Nurmijärven kunnan alueelta Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueelle. Alueellinen kehitys olisi siis täysin kiinni luottamushenkilöiden entisistä asuinkunnista.

Vakavin uhka olisi terveyspalveluiden karkaaminen nykyisistä taajamista city-alueen keskitettyyn kiireettömään terveyskeskukseen. Päivystys olisi keskitetty ainoastaan yhteen pisteeseen kaupungin alueella. Asukkaiden matkat päivystysvastaanotolle pidentyisivät kohtuuttomasti sekä mahdollisesti aiheuttaisivat vakavia terveydellisiä riskejä. Tällä mallilla yksityiset lääkäriasemat rikastuisivat ja terveyspalvelujen taso laskisi.

Jäitä hattuun! Säilytetään Nurmijärvi vahvana, itsenäisenä peruskuntana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntaliitos, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Sipoo, Pornainen, Kerava, Järvenpää, Tuusula

Rekkajonoja ja kamikaze ohituksia taloudessa

Lauantai 10.8.2013 klo 11:10 - Maiju Tapiolinna

Niin se kesä taas meni melkein huomaamatta ja erityisesti kesäloma ansiotyöstä suorastaan vilahti vaihtuvina maisemina ohi! Loma kyllä oli yksi parhaista vuosiin.

Kesäloma alkoi komeasti Joensuun puoluekokouksella, jossa Jussi Niinistöstä tuli puolueemme uusi varapuheenjohtaja ja Riikka Slunga-Poutsalosta saimme erinomaisen puoluesihteerin. Erityisesti tätä kaksikkoa lähdin kannattamaan ja tukemaan, mutta muutkin kokouksen valinnat olivat erinomaisia!

Lomalla poikkesimme Tallinnassa, mutta varsinainen matkakohteemme oli Budapest Unkarissa, jonne kuljimme Eestin, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin ja Slovakian halki nähden aitoa kurjuutta ja EU-varoin rakennettua ylellisyyttä. Mahtavia tauluja tienvarsilla, mitä milloinkin oli EU-rahalla rakennettu. Sinne ne meidän suomalaistenkin verorahat ovat uponneet lisäämään oman maan velkaantumista. Erityisesti ovat vielä uponneet kasvattamaan jo vauraiden varallisuutta ja lisäämään köyhien köyhyyttä.

Jokaisessa euro-maassa oli selkeästi kalliimmat hinnat kuin omaa valuuttaa käyttävissä. Erityisenä esimerkkinä Puola, josta pois lähtiessämme jouduimme todellakin tekemään töitä tuhlataksemme 200 zlotya seteleitä ja kolikoita eli noin 50 euroa! Sillä rahalla olisi paikallisesta marketista ostanut lähestulkoon kahden viikon ruuat nelihenkiselle perheelle. Keliaakikkona hämmästelin gluteenittoman leivän ja jauhojen hintaa. Suomessa pienikin gluteeniton leipä maksaa keskimäärin 4,5 €, mutta Puolassa samalla rahalla sai ostaa viisi isoa leipää. Olisikohan tuossa osaltaan vaikuttamassa arvonlisävero ja yritysten verotus sekä erityisesti polttoaineverotus! Kuljetuskustannukset ja verot näet löytyvät Suomessa suoraan kuluttajahinnoista!

Toukokuussa tehdessäni saman matkan edellisen kerran sain ihan todellakin huomata Euroopan kulkevan kumipyörillä. Katkeamattomat rekkajonot lipuivat mennen tullen molempiin suuntiin. Nyt heinäkuussa Euroopan aloitellessa lomat, oli huomattavasti rauhallisempaa jopa Puolassa, jonka liikennekulttuuri on välinpitämättömintä, mitä ikinä olen nähnyt! Kapealla tiellä neljä rekkaa rinnakkain ohitti toisensa tai täysin ohituskelvottomassa paikassa takaa tuleva henkilöauto teki kamikaze ohituksia. Ei ihme, että tienvarret olivat täynnä ristejä, kukkia ja kynttilöitä.

Syksy tulee olemaan kiireistä aikaa niin omassa työssä kuin politiikassakin. Edessä on vaikeita päätöksiä ja pitkiä työpäiviä. Säästettävä on kuntataloudessa kursien ja karsien jo tehtyjä päätöksiä ja uusia ennakoiden. Tulevan talousarvion suunnittelu on kuin liikenne Puolassa! Tasaisena virtana jyskyttävät rekat kuvaavat pakollisia menoja ja kamikaze ohittajat synkkiin talouslukuihin sopimattomia investointeja. Talouden tasapainottaminen, käyttötalouden karsinnat, mahdollinen veroprosentin tarkistus sekä tuleva investointiohjelma ja lainanoton hillitseminen vaatii omat ristinsä. Olemmeko valmiita hyväksymään sen tosiasian, että kukkaronpohja ammottaa tyhjyyttään!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, investoinnit, kuntatalous, perussuomalaiset