Keusote kallista rulettia verovaroilla

Keskiviikko 14.9.2022 - Maiju Tapiolinna

Poikkeukselliseti julkaisen kotisivuillani alla olevan kirjoituksen, joka on ollut osa Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyä kantelua. Kirjoituksen julkaisuun minulla on kirjoittajan lupa. 

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle ei tuottanut tulosta siksi, että se jätettiin tutkimatta. Syynä on se, että keusote- asiat kuuluvat nk. kunnallisen itsehallinnon piiriin, minkä tutkiminen ei Suomen lainsäädännössä kuulu millekään oikeuselimelle? Kantelu kokonaisuudessaan Keusoten johdon toiminnassa käsittää yhteensä 20 sivua. On kuitenkin hyvä nostaa esille epäkohtia kuntalaisille, jotka verovaroillaan osallistuvat Keusoten kustannuksiin. 


Keusote – kallista rulettia verorahoilla ?                                 

11.5.2021                                                                  

Nurmijärven kuntalaisten julkisen terveydenhuollon toteuttamiseen 36 vuoden ajan osallistuneena lääkärinä katsoin vuosi sitten, että en halua puuttua siihen, miten asioita jatkossa Keusotessa hoidetaan. Irtisanoutumiseni jälkeen olen kuitenkin saanut lukuisia kertoja vastata epäilyihin, että rivistä lipeämiseni olisi kannanotto Keusotea vastaan. Työrauha pitää alkuun antaa uusille toimijoille ja heidän toimintatavoilleen, mutta kyllä reilussa kahdessa vuodessa jo jotakin positiivista pitäisi olla nähtävissä.

Sote-uudistuksen tavoitteena on tuottaa laadukasta ja saman tasoista terveydenhoitoa kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Hoidon kustannusvaikuttavuuden arviointi on normaalitilanteessakin vaikeata, mutta nyt koronapandemiasta on jo etukäteen voitu tehdä syyllinen tuleviin huonoihin talouslukuihin.

Perinteisesti on katsottu, että perusterveydenhuolto on se osa terveydenhuoltoa, josta kunta kykenee säästöjä aikaansaamaan. Sairaalat ja erikoissairaanhoito laskuttavat kulujensa mukaan: näihin maksuihin sisältyy osuus sairaalan yleiskustannuksista, ja yleensä saman vaivan hoito erikoissaraanhoidossa muodostuukin hinnaltaan noin 1,5-kertaiseksi.

Keusoten lääkärikunnassa oli sen toiminnan alkaessa runsaasti aiemman työkokemuksen ja harrastuneisuuden luomaa erityisosaamista, jonka arvo mitätöitiin täysin eikä sitä mitenkään

kartoitettu. Omalla kohdallani tämä tarkoitti sitä, että diabeteksen hoidon erityispätevyydestäni ei kysytty mitään – niin kuin ei myöskään väitöskirjastani, jossa paljolti vertailtiin diabeteksen hoidon tuloksellisuutta ja kustannuksia eri tavoin järjestettynä (v.2015). Näin siitä huolimatta, että useampaan kertaan pyysin audienssia johdon puheille. Kuulun myös insuliininpuutosdiabeteksen valtakunnalliseen Käypä hoito -työryhmään sekä diabeteksen Käypä hoito -neuvottelukuntaan. Olen viimeisten vuosien aikana tuonut insuliinipumppuhoitojen aloitukset ja seurannan Suomessa terveyskeskustasolle, mikä on ehdoton edellytys sille, että tämä hoitomuoto on kaikille siitä selvästi hyötyville tavoitettavissa läpi Suomen. Nykytilanteessa ovat insuliinipumppuhoidon saaneet kuuluneet keskimäärin selvästi korkeampiin sosiaaliryhmiin. V:n 2019 lopulla tuli Keusoten johdolta ilman perusteluja viesti, että insuliinipumppuhoitojen aloitukset ja jatkamisharkinnat siirtyvät erikoissairaanhoitoon. Viesti tuli kiertotietä eli lähiesimieheni kautta, jota pyydettiin minulle asiasta ilmoittamaan. Väitöskirjassani kartoitettiin myös diabetespotilaiden tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon Nurmijärvellä. Tältäkin osin tulos oli lähes ”pohjoiskorealaista” tasoa…

Samaan tapaan Keusote on kohdellut myös muita osaajiaan. Tiheällä kammalla etsitään toimintoja, jotka voitaisiin luokitella erikoissairaanhoidoksi. Nämä siirretään sitten esh:n seurantaan, jolloin Keusote on ”säästänyt rahaa”, jonka esh sitten laskuttaa kunnilta kertaluokkaa suurempana summana.

Nurmijärven terveyskeskuksessa oli ennen Keusoteen liittymistä tehty innostuneessa hengessä kehittämistyötä laadun parantamisen merkeissä. Yhteen hiileen puhaltamisen henki ulottui kaikkiin ammattiryhmiin. Johdon ylimielinen asenne onkin sitten ollut hämmästyttävää. Laadukkaan toiminnan rakentaminen on hidasta mutta tuhoaminen on sujunut nopeasti.

En lähtenyt Keusotesta ovet paukkuen, mutta kehityssuunnista kuullessani en voi ihan vaietakaan. Uskomaton oli uutinen, että Keusoten johtaja haki 50000 euroa kuntayhtymältä osallistuakseen Harvardin Yliopiston järjestämään virtuaaliseen johtamiskoulutukseen. Näin taloustilanteessa, jossa rivityöntekijöiden on vaikea päästä muutaman kymmenen euron koulutuspäiville. Paikallislehdessä johtotroikan jäsen kommentoi lähteneiden lääkärien määräksi 2 siinä vaiheessa, kun oikeampi luku olisi ollut 6-7 (nyt kai jo lähellä viittätoista). Voiko johtaja olla hyvä, jos hän on näin täysin pihalla johtamansa organisaation tapahtumista?.

Eniten minua on kuitenkin mietityttänyt Keusoten tavoite hoitaa ns. ”etänä” seitsemänkymmentä prosenttia potilaskontakteista. Sairauksien diagnosoinnissa keskeiset asiat ovat aina olleet ja tullevat myös pitkään olemaan anamneesi ja status. Lääkäri kartoittaa potilaan oireet ja sairaudenkuvan keskustelemalla hänen (ja/tai mahdollisesti omaisten tms.) kanssa sekä yksinkertaisen perusvälineistön turvin tutkii potilaan. Näillä keinoin päästään usein varsin pitkälle ja voidaan rajata merkittävästi jatkotutkimusten tarvetta. Jos status jää tekemättä ja anamneesi on puutteellinen, joudutaan asian selvittelyssä kalliisiin konetutkimuksiin ja hoitovirheiden mahdollisuus silti kasvaa. Järvenpäässä ollaan jo hyvinkin pitkällä tämän suuntaisessa ”kehitystyössä”, jonka implementointia käytännön työhön taustavaikuttajana toiminut konsulttitoimisto alkuvaiheessa myös valvoo. Sairauksien diagnostiikka kuuluu terveydenhuollossa lääkäreille, mutta Keusotessa etävastaanottojen kehittämisen tarve on ymmärretty siten, että työntekijät laitetaan ilman asianmukaista koulutusta tekemään työtä, johon tarvittavan tiedon puutetta he eivät edes kykene itse arvioimaan. Sairaanhoitajat ovat viime aikoina voineet kouluttautua saamaan rajoitetun reseptinkirjioitusoikeuden, mutta sen saamiseksi on pitänyt läpikäydä perusteellinen jatkokoulutus. Etävastaanottoja tullaan varmasti tulevaisuudessa tarvitsemaan nykyistä enemmän, mutta ihmisen tulee päästä lääkärin vastaanotolle tuntiessaan siihen olevan tarvetta.

Kerran vuodessa lääketieteen opiskelijat antavat arvionsa koulutukseen osallistuvien terveydenhuollon laitosten laadulle. Tässä asteikossa tulosta arvioidaan 0-5 tähdellä. Järvenpään tulos oli viime vuonna 0 tähteä ja koko Keusotessa pisteet olivat huonot ja tulos nopeassa laskussa. Sensijaan esimerkiksi ptky Karviaisen (Vihti ja Karkkila) tulos oli täydet 5 tähteä – nyt jo toistamiseen. Kiitos kuuluu koko henkilökunnalle määrätietoiseen kehittämistyöhön sitoutumisen kautta.

Lääkärin työhön on perinteisesti kuulunut tietynasteinen vapaus, joka Keusoten johdolle tuntuu täysin mahdottomalta. Asiantuntijayhteisön johtamisessa tilaa pitää antaa myös ruohonjuuritason innovatiivisuudelle – parhaat ideat kun ovat usein saaneet alkunsa sieltä autotalleista.

Mielestäni vähintä mitä tässä tilanteessa vielä voitaisiin tehdä, olisi nykyisen Keusoten johdon irtisanominen ja jatkaminen uusin voimin. Hyvä veli -verkostot, jotka nykyjohtoa kunnissa suojelevat, tulisi tuoda esiin. Keusotesta saaduilla kokemuksilla on toki merkitystä varoittavana esimerkkinä, jos esimerkiksi hyvinvointialuemallia uuden sote-lainsäädännön mukaisesti  lähdetään pystyttämään…

Edellä oleva kiteytettynä:

- asiantuntijaorganisaatiossa olevalle omalle osaamiselle ei ole annettu mitään arvoa

- lähes kaikki vastaanottotyöhön osallistuneet pitempään Nurmijärven terveydenhuollossa toimineet lääkärit ovat lähteneet (mitään lähtökyselyitä ei ole tehty – edes toistuvasti pyydettäessä ei ole löytynyt aikaa  sellaiseen; selkeät lähteneiden lääkärien määrät ovat helposti tarkistettavissa eikä esimerkiksi paikallislehdissä tarvitsisi antaa väärää tietoa)

- johtaminen on ylimielistä, piilottelevaa suhmurointia – toiminnan jatkaminen Keusoten mallilla pyritään varmistamaan henkilökohtaisin kabinettitapaamisin esim. kuntien johdon kanssa ns. hyvä veli -verkostoja luomalla

- etävastaanottojen kehittäminen on ymmärretty täysin väärin – potilasturvallisuutta vaarannetaan jatkuvasti

-  kritiikkiä ei suostuta kuulemaan -  pienikin arvostelu leimataan muutosvastarinnaksi ja sen esittäjät hankaliksi persoonallisuuksiksi

  

Mikko Honkasalo 

LT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Diabeteksen hoidon erityispätevyys

Valtakunnallisen insuliininpuutosdiabeteksen ”Käypä hoito” -työryhmän jäsen

Diabeteksen ”Käypä hoito” -neuvottelukunnan jäsen

Ex-nurmijärveläinen

Kommentoi kirjoitusta.

Slava Ukraini!

Tiistai 8.3.2022 klo 0:02 - Maiju Tapiolinna

Päivä, jona kaikki muuttui. Päivä, joka toi sodan lähelle meitä. Kun aikaisin aamulla 24. helmikuuta avasin nettilehden, purkautuivat suustani sanat: " Se saatanan hullu hyökkäsi sittenkin!" Putin joukkoineen tuli Ukrainan rajan yli ja aloitti silmittömän tuhon kylvämisen ja viattomien ihmisten lahtaamisen.

Hän katsoi oikeudekseen marssia itsenäiseen Ukrainan valtioon erikoisoperaation nimissä, vaikka kyseessä onkin täysimittainen sota. Koko Eurooppa pysähtyi seuraamaan uutisia. Rajanaapurit nostivat sotilaallista valmiustasoaan. Eurooppa yhtenäistyi muutamassa tunnissa taistelemaan kylmäveristä hirviötä vastaan. Pakotteet toisensa perään ovat laittaneet Venäjän talouden polvilleen, mutta Putinia ei pysäytä mikään. Hän ei aio pysähtyä ennen kuin kaikkiin hänen vaatimuksiinsa on suostuttu.

Olen häkeltynyt kaikista niistä vihan tunteista, jotka kumpuavat sisältäni, tuota kylmäveristä murhaajaa kohtaan. En ole ainut. Eräs vanhempi rouva sanoi minulle, ettei ole koskaan ollut väkivaltainen, mutta toivoisi jonkun ampuvan kuulan Putinin kalloon. Valitettavasti tunne on helppo jakaa monen miljoonan ihmisen kesken. Tuolla miehellä ystävät ovat harvassa ja vihamiehet sitäkin tiheämmässä.

Eurooppa joutuu seuraamaan Ukrainan teurastusta vierestä. Vaihtoehdot ovat vähissä, kun vastassa on sekopää käsi ydinpommin laukaisunäppäimellä. En epäile hetkeäkään, etteikö hän vielä painaisi tuota kohtalokasta nappulaa. On vain ajan kysymys, milloin hän on riittävän epätoivoinen tuohon tekoon.

Eihän se iso vika ole, kun se on päässä. Putin luuli pääsevänsä sankariksi sankarin paikalle. Vaikka hän joukkoineen voittaisi sodan, sankaria hänestä ei koskaan tule. Hän voi saavuttaa fyysisen voiton, mutta todellinen voittaja on Ukrainan kansa Volodymyr Zelenskyin johdolla. Putin johtaa joukkojaan bunkkerista, Zelenskyi johtaa joukkojaan edestä. Hän on sankari jo ennen sodan loppumista.

Meidän maailmamme on muuttunut lopullisesti. Euroopan turvallisuus on vakavasti uhattuna. Kerrankin Eurooppa on yhteinen. Kukaan ei enää puhu Covid-19 aiheuttamasta pandemiasta. Uusin vitsauksemme on Putin-22.

Slava Ukraini!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ukraina, sota

Äänestä oman hyvinvointisi puolesta

Tiistai 11.1.2022 klo 21:19 - Maiju Tapiolinna

Ensimmäisten aluevaalien ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä on käynnistymässä huomenissa. Olen huolissani ihmisten äänestysaktiivisuudesta. Nämä vaalit koetaan tuntemattomina ja osin jopa turhanpäiväisinä. Kuitenkin vaalit ovat äärimmäisen tärkeät yksilön kannalta. Näissä vaaleissa päätetään terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen tulevaisuudesta ja näiden palveluiden saavutettavuudesta.

Lähipalvelut ovat sydäntäni lähellä. Ne ovat jokaisen oikeus. Palveluita voidaan tuottaa niin kivijalkapalveluina kuin virtuaalisesti ja jopa kumipyörillä. Merkittävintä on se, että palveluiden tarvitsija voi valita haluaako esimerkiksi tavata lääkärin kasvokkain tai virtuaalisesti. Samoin myös sujuvat puhelinyhteydet ovat osa kokonaisuutta. Jos viikkoon pariin et saa vastausta soittoosi, voi terveytesi olla vaarassa.

En usko keskittämisen tuomiin etuihin. Lähipalveluita ei voida tuottaa kunnissa pelkästään yhdessä kohteessa. Tavoite vaikuttaa olevan, että terveyskeskuspalvelut olisivat jatkossa saatavilla pelkästään Järvenpään Justissa. Jo nykyiselläänkin sen toiminta on vähintäänkin kyseenalaista. Leikkauskohteina tulevat taatusti olemaan osa Nurmijärven ja Tuusulan terveyskeskuksista, Pornainen ja Mäntsälä mahdollisesti kokonaisuudessaan. Järvenpää ja Hyvinkää saisivat jäädä, koska molemmissa ovat uuden karheat yksiköt ja molemmat ovat olleet osaltaan Keusotea perustamassa.

Suuri huoli on myös pelastustoimi. Keski-Uusimaa on laaja-alue, jossa todellakin tarvitaan oma pelastustoimi ilman sidonnaisuuksia Vantaaseen. Nyt on kaavailtu, että jatkossa pelastustoimi tulee olemaan yhteinen Vantaan ja Keravan kanssa. Tämä ratkaisu ei tunnu hyvältä, koska jo nykyäänkin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on vaikeuksia vasteajoissa Itä-Vantaalla ja Jokelassa. Pelastustoimen on oltava lähipalvelu.

Keusotessa palvelu kuin palvelu on heikentynyt. Yhtenä esimerkkinä nostan diabeetikoiden hoidon. Alkuun laskettiin jopa verensokerin mittaukseen käytettäviä liuskoja. Tiheä verensokerin mittaus on hyvän hoitotasapainon perusta, mutta sille viitattiin kintaalla. Samoin diabeetikoiden oli todella vaikeaa saada insuliinipumppua tai jatkuvaan verensokerin seurantaan tarkoitettua ihoon kiinnitettävää anturia. Säästäminen tapahtuu täysin väärässä kohdassa. Huono hoitotasapaino tarkoittaa usein lisääntyviä hoitokustannuksia.

Kunhan uusi aluevaltuusto astuu toimeen, olisi suotavaa laittaa kaikki nykyiset johtajanpaikat uudelleen hakuun. Johtajien palkkojen tulee myös olla linjassa vastaavissa tehtävissä toimivien kanssa. Ei ole perusteltua, että kuntayhtymän johtajan palkka lähentelee päämisterin palkkaa ja vielä tämän päälle halutaan 50 tonnin Harvard koulutusta.

Monesta päätetään aluevaltuustoissa. Ei ole yhdentekevää äänestääkö vaaleissa vai ei. Arvoisat kuntalaiset. Käykää äänestämässä oman hyvinvointinne vuoksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, keusote, Keski-Uusimaa

Rikoksentekijä on myös uhri

Sunnuntai 19.12.2021

Olen viime päivinä saanut sekä negatiivista että positiivista palautetta siitä, että olen nostanut rikoksentekijän myös uhriksi. Minun on käsketty painua vankilaan paapomaan vankeja, on haistateltu ja nimitelty. On myös tullut paljon hyvää palautetta ja kiitosta, että asiaa voidaan katsoa myös toisesta näkökulmasta.

En jaksa uskoa, että yksikään ihminen on syntymästään saakka paha ja ainoana ajatuksena on tehdä rikoksia. Monet asiat ajavat tilanteeseen, jonka seurauksia rikokset ovat.
Tähän en liitä kulttuureja, joissa väkivalta on hyväsyttävää. Tuolloin se on opittua. Rikoksia ei tarvitse hyväksyä, eikä ymmärtää. Varsinkin raiskaukset, pahoinpitelyt ja henkirikokset ovat kauheita.

Ajatellaanpa kuitenkin, miksi rikoksentekijä voi myös olla uhri. Jatkuvasti uutisoidaan, miten lapset ja nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa psykiatrista hoitoa. Siinä on jo lähtökohta elämälle, joka luisuu käsistä. Vanhempia ei voi leimata, mutta heidän elämäntilanteensa voi olla sellainen, ettei heillä ole kykyä huolehtia itsestään saati lapsesta. Tuolloin sivistyneen yhteiskunnan tehtävä olisi ottaa lapsi huostaan ja sijoittaa uuteen kotiin. Lapsella voi olla psyykkisiä ongelmia tai käytöshäiriöitä. Jos näihin ei saa apua, voi tuloksena olla asosiaalista käytöstä. Kuvaan tulevat päihteet, joita lähdetään rahoittamaan omaisuusrikoksilla ja mahdollisesti mukaan tulee väkivalta eri muodoissa.

Eikö tuolloin rikoksentekijä myös ole uhri, jollei ole saanut riittävää apua ajoissa? Hänen päälleen voidaan sylkeä, hänet heitetään vankilaan ja kuvitellaan, että oppikoon sielllä kiven sisällä ja katsokoon peiliin. Miten hän voi oppia sellaista, mitä ei ole koskaan opetettu? Miten se peili voi kertoa mitään?

Tämä ajatuksella pohdittavaksi ennen seuraavan kiven heittoa. En ole kukkahattutäti tai sinisilmäinen hölmö. En suvaitse minkäänlaista rikollisuutta. Väitän meidän elävän yhteiskunnassa, jossa raha määrittelee kuka saa apua ja kuka ei. Huonosti käyttäytyvä lapsi ei herätä myötätuntoa samalla tavalla kuin syöpäsairas.

Kommentoi kirjoitusta.

Kirsti Paakkanen - Suuri nainen

Perjantai 5.11.2021 - Maiju Tapiolinna

Suuri idolini ja innoittajani Kirsti Paakkanen on poissa. Talousnero ja suuri vaikuttaja.
Referoin opintotehtävänäni hänen elämäntarinaansa viime keväänä, josta muutama lause hänen muistolleen.

"Paakkanen nosti Marimekon uuteen kukoistukseen lähes konkurssista. Hänelle ei löytynyt selkään taputtelijoita ostohetkellä. Veikkaanpa, että häntä pidettiin, jopa hölmönä ja taitamattomana tehdessään kaupat kannattamattomasta yrityksestä.

Tuo mustahiuksinen upea nainen inspiroi niin montaa suomalaista 90-luvun lamassa. Hän teki sen, mistä ei edes uskaltanut unelmoida. Nosti yrityksen tuhkasta kukoistukseen. Hän on vaatinut itseltään paljon ja antanut kaikkensa yrityksilleen.

Kirsti Paakkasen tuhkimotarinan paras opetus on se, ettei mitään saa ilmaiseksi, mutta kaikki on saavutettavissa kovalla työllä. Työ vaatii myös henkilökohtaisia uhrauksia, kyyneleitä ja menetyksiä. Helppoa tietä menestykseen ei ole olemassa.

Lepää rauhassa Kirsti ❤️

Kommentoi kirjoitusta.

Koska aina sattuu ja tapahtuu

Lauantai 23.10.2021 - Maiju Tapiolinna

Joskus on hyvä pohtia ketjureaktiota, jonka jokin toiminta laukaisee. On myös pyrittävä löytämään paras mahdollinen keino selvittää tilanne kunnialla loppuun. Koska aina sattuu ja tapahtuu, en jää helposti sormi suussa murehtimaan, vaan ryhdyn toimeen.

Olen pitkään haaveillut jenkkisängystä ja lopulta päätin tehdä unelmistani totta. Olkapäätäni taas koputteli sisäinen hankintapäällikköni, joka hoki, että muista säästöt. Näillä eväillä sitten Ikean verkkokauppaan ja ostamaan joustinpatjaa. Mielessäni laskeskelin, että kolme vuotta vanhat kaksi 80 cm leveää runkopatjaa saavat toimia sängyn runkona ja reilu vuoden vanhaa petaria ei ole syytä vaihtaa. Pari klikkausta ja tilaus oli kunnossa. Pian olisi uusi jenkkipeti alla.

Aamulla postin kuski soitti tuovansa Ikean tilaukseni. Purin patjan pakkauksesta ja ylpeyttä puhkuen leväytin sen runkopatjojen päälle. Joku vain ei sopinut kuvioon. Olin jotenkin onnistunut tilaamaan 160 cm patjan sijaan 140 cm patjan. Soitto Ikeaan vaihtoa ajatellen. Olisi kyllä onnistunut, mutta siitä olisi koitunut kustannuksia uuden kuljetusmaksun keran. Jälleen sisäinen hankintapäällikköni kehotti miettimään ongelmanratkaisua.

Ongelma siis oli kaksi 80 cm leveää runkopatjaa, 140 cm leveä joustinpatja ja 160 cm leveä petari. Tuijottelin tuota yhtälöä ensin ratkaisemattomana. Oli jo lähellä, etten laittanut paikalliseen roskisryhmään ilmoitusta kahdesta tarpeettomasta runkopatjasta. Koska en ole pienistä lannistuva tyyppi, otin kupin kahvia ja istuin alas.

Sain idean! Ostan 140 cm leveän sälepohjaisen sänkyrungon. Siihen sitten laitan ostamani 140 cm joustinpatjan. Petari oli vielä ongelma sekä tietenkin ne kaksi 80 cm leveää runkosänkyä. Taas syttyi lamppu vintille. Koska petarin sisällä oli vaahtomuovipatja, leikkaisin siitä 20 cm pois. Itse petarin päällinen kutistuisi, kun pesisin sen 90 asteessa. Siinä se oli! Case nearly closed!

Ja mitä sitten niille kahdelle runkosängylle, jotka olivat auttamattomasti lisäämässä talouteni tavarapaljoutta. Kysyin ensin toiveikkaana tyttäriltäni, josko heillä olisi tarvetta. Nätisti kieltäytyivät äitinsä loistavasta tarjouksesta. Pahasti alkoi vaikuttamaan siltä, että patjoista vielä koituisi tilaa vievää haittaa. Olin varma, että keksin ratkaisun, joka ei vaadi rakettitiedettä.

Toinen kuppi kahvia ja nykäsin osan väärään kurkkuun, kun tajusin kokonaisvaltaisen ratkaisun ongelmaan. Vierashuoneessani on sänky, johon voi laittaa runkopatjan ilman jalkoja. Takkahuoneessa oleva vanha sohva joutaa jupiterin taivasta kiertämään, joten sänky takkahuoneeseen runkopatjoineen tekemään sohvan virkaa. Paljon uusia tyynyjä, niin hyvältä näyttää. Toinen runkopatja vierashuoneeseen lisäämään nukkumismukavuutta. Patja case closed.

Pakko sanoa, että onnittellin itseäni soittaessani ystävälleni ja kertoessani toimintasuunnitelmani. Hetken mietittyään AMK muotoilija ja taiteilijaystäväni vastasi: " Helvetin hyvin vedetty. Nyt sitten mennää ruattalaisten taivaaseen Ikeaan." Itsessäni asuu sisäisen hankintapäällikön lisäksi kouluttamaton muotoilija, joka innostui omasta suunnitelmastaan ja polkaisi Volvon käyntiin.

Enää on jäljellä yksi ongelma ja se on se vanha koiran oksentama sohva. Yhdessä tuon hullun muotoilijaystäväni kanssa totesimme, että poltetaan sohva. Kuitenkin kiertotalous on lähellä sydämiämme, niin päätimme purkaa sohvasta kankaat ja ottaa kaiken puutavaran ja vanerin hyötykäyttöön, jota sohva sisältää. Ainakin jonkun hetken voi pyöritellä savea niiden päällä. Samoin petarista yli jäänyt 20 cm x 200 cm pala pääsee hyötykäyttöön lasitettaessa keramiikkaa.

Sohvaa ei ole vielä pilkottu eli vielä ei Herusissa pala Olympiatuli. Jos tarvitset vanhaa sohvaa autotalliin rasvahaalareiden alustaksi tai vaikkapa atomipommin suojaukseen, ota rohkeasti yhteyttä. Lauantaina siihen iskee kiinni kaksi puolihullua taiteilijaplanttua.

Mitä sitten niihin säästöihin tuli! Patjan lisäksi ostin uuden sänkyrungon, joka maksoi 119 €. Heräteostoksiin meni 81 €. Jos olisin palauttanut patjan ja maksanut vaihtokulut, olisi rahallisesti jäänyt 22 € plussalle ja vanhan sohvan omistajaksi. Tämän lisäksi jenkkisänkyni olisi ollut 80 cm korkea.
Tarinan opetus on, että ota sisäinen luovuus käyttöösi. Ainakaan haittaa siitä ei voi olla!

Kommentoi kirjoitusta.

KIITOS ❤️

Lauantai 14.8.2021 - Maiju Tapiolinna

Lämmin kiitos teille kaikille, jotka äänestitte minua puoluesihteeriksi! Kolmas sija ei ole huono! Pronssilta ponnistetaan kohti kultaa!

Iso kiitos myös tukiryhmälleni. Me teimme tämän yhdessä ❤️

Kommentoi kirjoitusta.

Maiju Tapiolinna puoluesihteeriksi

Maanantai 26.7.2021 klo 21:45 - Maiju Tapiolinna

Arvoisat puolueen jäsenet,

Vaatimattomuus ei kaunista, kun kyseessä on puolueen etu! Puoluesihteerillä on oltava jatkuvasti kaikki aistit valppaina. Hänen on oltava voimakas, nopea ja haavoittumaton. On nähtävä kauas, kuultava pienikin narahdus ja haisteltava tulevaa. Puhallettava pyörremyrskyn lailla omiensa eteen. Hänen on oltava innostava ja kannustava vastuunkantaja.

Puoluesihteerin rooli ei ole poliittinen asiantuntijuus omista poliittisista näkemyksistään huolimatta. Hänen tehtäviään on olla määrätietoinen johtaja, esimies puoluetoimistolla ja puoluejohdon oikea käsi. Hän on väkevä kentän ääni ja kasvot medialle sekä puolueen lujahermoinen vaalipäällikkö, joka vie Perussuomalaiset pääministeripuolueeksi.

Puolueen työpaikat on oltava avoimessa haussa jäsenistön sisällä. Käytössämme on valtaisa reservi järjestöammattilaisia läpi Suomen. Palkkauksen on perustuttava työn vaatimustasoon sekä tehtävien laajuuteen. Hyvävelikerhot ovat jo varattuna muille puolueille.

Tuuleen voi huutaa ja kuuta voi ulvoa, mutta tuloksia ei synny ilman rautaista johtajuutta. Osaan johtaa ja tehdä tuloksia. Tiedän, mitä tarvitaan, jos halutaan onnistua vaaleissa. Tästä ehkä parhaana osoituksena oma vaalitulokseni kuntavaaleissa. Etelä-Suomen media uutisoi muhkeaa äänisaaliistani otsikolla:" Matti Vanhanen ja Maiju Tapiolinna kahmivat ääniä – tässä ovat Nurmijärven ääniharavat"

Haasteet ovat minulle suurinta herkkua. Lupauksia en anna, mutta tekoja saatte. Annan käyttöönne lähes kahdenkymmenen vuoden kokemukseni erilaisista poliittisista luottamustoimista. Saatte osaamiseni tiukkana neuvottelijana sekä IT-nikkarina. Osaan myös puhaltaa pipin pois ja tiedän, miten taloutta hoidetaan. Tarjolla puoluesihteeriksi on rautarouva, jolla on paksu nahka ja paljon teflonia pinnassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, puoluesihteeri, seinäjoki

Voima on meissä kuntalaisissa! KIITOS!

Sunnuntai 13.6.2021 klo 23:51 - Maiju Tapiolinna

Ihan mahtava fiilis! Ihan mieletön! SUPER ISO KIIIIITOS teille kaikille meitä Perussuomalaisia äänestäneille! Me teimme tämän yhdessä! Te olette meidän voima ❤
Parhaat kiitokset meidän jengille! Alusta asti oli voittajafiilis! Toinen toistamme tukien tiukoissakin paikoissa. Mä olen NIIN YLPEÄ teistä ❤
PARHAIMMAT KIITOKSET äänestäjilleni ❤ 601 ääntä on voimaa! Voima on meissä kuntalaisissa!
Lämpimät onnittelut myös kaikille valituille valtuutetuille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, kuntavaalit, some, perussuomalaiset

Voima on meissä kuntalaisissa

Perjantai 11.6.2021 klo 20:46 - Maiju Tapiolinna

Kirkas kesäaurinko siivilöityy kauniisti sälekaihtimien läpi herätellen uinujan aikaiseen aamuun. Kuppi kahvia terassilla linnunlaulua kuunnellen. Silmä lepää vehreässä maisemassa tuulen lennätellessä viimeisiä voikukan höytyviä ympäriinsä. Mikä ihana rauha.

Takana on erikoinen vuosi omituisine käänteineen. Pandemia, vahva poliittinen vastakkainasettelu, siirretyt vaalit ja epävarmuus taloudesta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan sekä yksilön elämään.

Raskaan pandemialaskun maksajiksi meillä Suomessa ovat joutuneet erityisesti ravintola- ja tapahtuma-alojen työntekijät ja yrittäjät. Moni on laittanut suljettu lapun viimeistä kertaa oveen. Viimeiseen asti on yritetty sinnitellä ja keksiä keinoja elinkeinon jatkamiseen kaikin keinoin.

Ikäihmisiin vuosi on iskenyt lujalla kädellä. Eristys omista rakkaista neljän seinän sisälle. Yhteyttä on pidetty puhelimen tai somen välityksellä. Yksinäiselle ihmiselle aika on ollut rankka. Ne ainoatkin kontaktit kauppareissuilla ovat jääneet väliin. Puhua on voinut vain itselleen ja odotta vastausta kaikuna. Eipä ole ihme, jos mielenterveys on ollut lujilla.

Tiedä sitten, onko tällä yhteiskunnasta eristäytymisellä ollut osansa siihen, että näissä kuntavaaleissa on rapa lentänyt. Ensimmäistä kertaa ehdolla olevat ovat pyöritelleet silmiään ja parkkiintuneemmat nahat pudistelleet höyhenistä kuonaa. Myönnettävä on, että hetkellisesti on omaankin nenään paksusta nahasta ja teflonista huolimatta noussut männynneulasten käryä. Ystäväni kysyi, miten jaksat tuota. Eipä siihen voi oikein muutakaan vastata kuin rakkaudesta lajiin. 

Sinä arvoisa kuntalainen käy antamassa äänesi sunnuntaina 13.6.2021. Toivotan kaikille ehdokkaille menestystä kuntavaaleissa ja hedelmällistä yhteistyötä tulevalla valtuustokaudella. Ensi viikolla tiedämme kuntamme uudet valtuutetut. Voima on meissä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, kuntavaalit, some, perussuomalaiset

Miksi lastensuojelun yksiköitä halutaan sijoittaa keskelle parhaita asuinalueita?

Sunnuntai 30.5.2021 klo 21:57 - Maiju Tapiolinna

Vuosi sitten tehtiin kunnanhallituksessa päätös, jonka perusteella Rajamäkeen on tulossa lastensuojelun yksikkö, kunhan se on ensin vatkattu hallinto-oikeudessa. Yksikkö on tarkoitus sijoittaa entisen terveysaseman viereiselle tontille. Asukkaat yksikköön ovat tulossa Kiljavan Majakassa sijaitsevasta sijaishuollon yksiköstä.

Alun perin kunnanhallitus teki tässä asiassa myönteisen päätöksen, koska hallitukselle oli annettu ymmärtää, että Majakan paine saada uudet tilat olivat vuokrasopimuksen päättyminen ja heillä olisi ollut edessä ajolähtö. Myöhemmin paljastuikin, ettei kyse ollut tästä, vaan haluttiin uudet tilat keskeisemmälle paikalle. Majakka voisi hyvin jatkaa nykyisissä tiloissa vuokralaisena, sillä Nurmijärven kunta on vuokranantajana. Päätöksessä perusteltiin tuolloin myös, että yksikössä työskentelee nurmijärveläisiä henkilöitä. Yksikön 16 työntekijästä kuitenkin vain 2–3 on nurmijärveläisiä.

Yksikön rakennuttajana tulisi toimimaan Familar, joka kuuluu terveysjätti Mehiläiseen ja sen pääomistajat ovat ulkomaisia sijoitusyhtiöitä. Käytännössä kiinteistön valmistuttua Mehiläinen voi halutessaan sijoittaa kiinteistöön mitä tahansa toimintaa.

Alueen asukkaat tekivät päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen, ja kunta sitten lausui lausuttavansa kunnanhallituksen äänellä. Yksi merkittävä rakentamista ehkäisevä asia olisi ollut asemakaavan lisämuutos Y-tontin osalta. Tällä olisi voitu tarkentaa tontin käyttötarkoitusta ja poissulkea sijaishuollon yksikön sijoittuminen alueelle. Tästä äänestettiin kunnanhallituksessa, mutta Arto Häggin kanssa hävisimme äänestyksen äänin 2–9.

Tuolloin vannoin, että yritetään sitten, minne tahansa Nurmijärveä saada vastaavanlaista yksikköä keskelle parasta asuinaluetta, taistelen kynsin ja hampain vastaan. Enpä olisi uskonut, että vuoden kuluttua pääsen lunastamaan lupaukseni.

Eipä kulunut aikaakaan, kun uusi taistelu on käsillä. Tällä kertaa kohteena on Lepsämän Kaikurinne 4 kiinteistö, jonne halutaan sijoittaa moniongelmaisten nuorten hoitolaitos keskelle tiivistä asuinaluetta koulun ja päiväkodin välittömään läheisyyteen. Kinkkistä tässä päätöksenteossa on se, että asiasta AVI:lle lausuu Keusote, ei Nurmijärven kunta.

Kunnanhallituksen olisi välittömästi otettava kantaa alueella vireillä olevaan kaavamuutokseen, jotta olisi mahdollista tarkistaa Y-tontin merkintä ja rajata Y-tontin käyttötarkoitusta siten, että käyttötarkoitus sopii päiväkodin ja laajentuvan koulun välittömään läheisyyteen tiiviille omakotialueelle. Soveltuva toiminto ei ole esim. erityistason tukea tarjoava ympärivuorokautinen kiireellisesti sijoitettavien moniongelmaisten nuorten hoitolaitos.

Kaavamuutos tulisi saattaa välittömästi vireille ja kunnan tulisi ottaa voimakas vastustava kanta kyseisen yksikön sijoittamisesta Lepsämään. Keusoten on kuunneltava kunnan mielipidettä lausunnossaan ja perustettava lausuntonsa kunnan mielipiteeseen.

Nostan tämän keskusteluun maanantain kunnanhallituksessa. Aikataulu toimien suhteen on tiukka. Toivon, että Lepsämän alueen asukkaat pyrkivät mahdollisimman tehokkaasti vaikuttamaan päättäjiin. Meistä kukaan ei halua naapurustoonsa jatkuvia järjestyshäiriöitä ja tihutöitä sekä päihteiden väärinkäyttöä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, päihteet, asuinalueet

Tänään on suuri päivä!

Keskiviikko 26.5.2021 klo 10:45 - Maiju Tapiolinna

Ennakkoäänestys alkaa vihdoin ja varsinainen vaalipäiväkin on tuota pikaa.  Koronan ja monien muiden viivästysten jälkeen suomalaiset pääsevät vihdoinkin raapustamaan ehdokkaansa numeron vaalilippuun. Nyt on turha ruotia niitä syitä, jotka johtivat vaalien siirtoon, sillä tärkeintä on saada kuntalaiset vaaliuurnille.

Ainoa mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon on äänestäminen. Usein kuulee sanottavan, että äänestämättä jättäminen on kannanotto. Voidaan niinkin ajatella, mutta todellisuudessa se on oman vaikutusmahdollisuuden käyttämättä jättämistä. Yksikin ääni saattaa olla ratkaiseva ja kaikki äänet tarvitaan yhteiseen pottiin.

On vaarallista kuvitella, että oma ehdokas pääsee kuitenkin valtuustoon, joten voinkin äänestää hänen sijaansa, jota kuta muuta. Näin tämä ei tietenkään ole. Kukaan ei pääse valtuustoon ilman ääniä. Jos sinulla on mieleisesi ehdokas, anna äänesi hänelle!

Arvoisa kuntalainen! Toivomukseni on, että annat äänesi kuulua ja käyt äänestämässä, joko ennakkoon 26.5.–8.6. tai varsinaisena vaalipäivänä 13.6.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, kuntavaalit, some, perussuomalaiset

Tapahtumateollisuus tarvitsee munaa

Torstai 13.5.2021 - Maiju Tapiolinna

Tapahtumateollisuus on sukeltanut tarpeeksi. Nurmijärvi on täynnä erinomaisia paikkoja suurten tapahtumien näyttämöksi. Meiltä löytyy taatusti kovia nimiä takomaan jättitapahtumiin kymmeniä tuhansia kävijöitä. Kunnasta tarvitaan halua erottautua ilmiötehtaana.

Hyvinkää huimaa tapahtumillaan. Steelfest vetää raskaan metallin kävijöitä tuhansien verran. Rockfest kymmenien tuhansien ja kaikki tietävät Red Carpetin. Hyvinkää on onnistunut siinä, mikä monelle muulle kunnalle on märkä päiväuni.

Katsotaanpa nyt kuntaa sillä silmällä. Mistä löytyisi Hyvinkään lentokenttää vastaava tapahtumapaikka? Viljapeltoa on kaikkialla. Pari puimuria saataisiin komeasti sivuun muutamilla tonneilla. Kuntaa voitaisiin markkinoida muutoin kuin Aleksis Kiven pitäjänä, vaikka se meille nurmijärveläisille onkin tärkeää.

Todellisuudessa tästä kunnasta puuttuu munaa järjestää todellista säpinää, tähtikaartia ja tuloja yrittäjien kassaan. Elokuva ja pari pientä roolia ei vie parrasvaloihin, mutta Hyvinkäällä järjestettävän Rockfestin kaltainen tapahtuma taatusti toisi euroja monen kassaan.

Tarvitaan ideatalli tai tähtitiimi pohtimaan, mitä täällä voitaisiin järjestää. Nurmirock oli aikoinaan hyvä päänavaus, mutta täysin liian pieni ständi. Tuo kertaa sata alkaisi olla oikeassa suunnassa.

Mahtaako kunnassa olla tietoa täällä asuvista taiteilijoista? Nyt olisi korkein aika saattaa yhteen kaikki julkimot kunnan alueella. Lähes joka kesä soi Peräkorpirock, mahtava tapahtuma, mutta valitettavasti liian pieni ja privaatti.

Haastan kunnanjohtajan ottamaan pallon unelmatallista, joka tuo Nurmijärven historiaan kymmeniä tuhansia keräävän tapahtuman järjestäjänä. Voimme olla yksi  ylitse muitten, jos tahtoa riittää.

1 kommentti . Avainsanat: Nurmijärvi, rock, festarit, dreamteam

Hätäjarru vai pelkokerroin

Perjantai 7.5.2021 - Maiju Tapiolinna

Lähdin kuntavaaleihin ehdokkaaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2004 ajatuksena parantaa lapsiperheiden asemaa kunnassa. Tuolloin katselin kuntapolitiikkaa ruusunpunaisten lasien takaa, enkä olisi ikinä uskonut, mitä kaikkea se kätkee sisäänsä ja mitä kaikkea tulen vielä näkemään. Pala kerrallaan selvisi, millaista valtapeliä pelaillaan ja unohdetaan kuntalaisen etu. Se vaativa tehtävä, jota hoitamaan vaaleissa on hakeuduttu.

Ensimmäisessä luottamustehtävässäni päädyin kaavoituslautakuntaan. Pesti oli hyvin opettava monessa mielessä. Ennen ensimmäistä kokousta arvostettu kuntapoliitikko soitti minulle ja sanoi, että kaikki menee hyvin, kun teen vain kuten hän käskee. Kymmenen minuutin vuodatuksen jälkeen vastasin hänelle, että luuletko taluttavasi minua kuin pässiä narussa. Sainpa sitten myöhemmin kuulla monta moninaista kertomusta siitä, miten tämä samainen henkilö hoidatti omaa etuaan kunnallisissa luottamustehtävissä.

Kun sain lautakunnan juonesta kiinni, olin alituinen vastarannankiiski päätöksissä, joissa kuntalainen jäi soittelemaan lehdellä. Erityisesti raivostutti se, että ihmiset omistivat maata, jolle eivät saaneet rakentaa. Varsin usein kuulin viranhaltijoiden tokaisevan, että kuntalaiset hyötyisivät vain taloudellisesti, kun annettaisiin rakentamiselle poikkeamispäätös ja pistäisivät uuden talon lihoiksi heti sen valmistuttua. Varmasti joku niin olisi tehnytkin, mutta valtaosa oli kyllä liikkeellä ihan hyvin aikomuksin, eikä ketään voi kieltää myymästä omaisuuttaan. Tuli sitten päivä, jolloin ajauduin täydelliselle törmäyskurssille esittelijän kanssa. Samainen viranhaltija huusi minulle suu vaahdossa kokouksessa, että minut on laitettava koulutukseen, jotta ymmärtäisin olla heidän tekemiensä päätösesitysten takana. Laitoin asiasta selvityspyynnön silloiselle kunnanjohtajalle, joka ei koskaan vastannut minulle mitään. Tällä kokemuksella en olisi tyytynyt jääkauteen, vaan olisin taatusti vaatinut vastauksen, vaikka kirjain kerrallaan.

Paljon on mahtunut lähes kolmeen valtuustokauteen. Kirkkaimpana tähtenä olen koko ajan pitänyt kuntalaisten minulle antamaa mandaattia. Edustan heitä päätöksenteossa ja pyrin kuntalaisten kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Sanon ääneen sen, minkä koen kuntalaisen asemaa heikentävänä tekijänä. Välillä tuntuu, että saa ulvoa kuin tuuli nurkissa ja silti myrskyvaroitusta ei oteta vakavasti. Somen mukaantulo politiikkaan on tuonut päätöksenteon lähemmäs kuntalaista ja myös antanut kuntalaisille aktiivisen mahdollisuuden arvostella nopeassa tahdissa siinä viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitäkin.

Ennen tölvittiin toisia pilke silmäkulmassa valtuuston kahvijonossa ja piikiteltiin puhujapöntöstä. Nyt avaudutaan somessa. Eikä siinä mitään pahaa ole. Arvostelua on kestettävä, eikä sitä pidä päästää ihon alle, vaikka toisinaan saa kohdata ihan aitoa ilkeyttäkin. Silti pidän täysin ylimitoitettuna kunnan julistusta maalittamattomuudesta. Vedettiin hätäjarrusta ennen kuin juna nytkähti liikkeelle. Nostettiin esille ihan normaaleihin käytöstapoihin kuuluvia asioita. Haluttiinko vaientaa ikävältä kuulostavia mielipiteitä vai oliko kaiken takana kuitenkin pelkokerroin siitä, etteivät kuntalaiset enää niele tyytyväisenä kaikkea. Meidän luottamushenkilöiden pitää muistaa keitä me edustamme luottamustehtävissä. Me olemme kuntalaisten ääni. Viranhaltijoille kuntalaiset ovat palkanmaksajia ja työnantajia, joita on kohdeltava tasapuolisesti. Kunta on kuntalaisille!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, kuntavaalit, some, perussuomalaiset

Yksityisteitä koskeva päätöksenteko Nurmijärvellä

Lauantai 1.5.2021 - Maiju Tapiolinna

Useaan otteeseen olen kertonut yksityistieasian päätöksenteosta Nurmijärvellä omasta näkökulmastani. Kun se meille ensimmäisen kerran tuotiin teknisen lautakunnan käsittelyyn huhtikuussa -19 tehtiin minulle selväksi jo puheenjohtajapalaverissa viranhaltijoiden kanssa, että olemme laittomassa tilassa yksityisteiden suhteen. Viranhaltijan esityksen mukaisesti teimme päätöksen lautakunnassa. Se oli tieto, johon meidän oli luotettava ja olihan myös päättäjän näkökulmasta huolestuttavaa, jos päätöksentekoa ollaan tekemässä 4 kk lain voimaantulon jälkeen ja kunnassa ollaan laittomassa tilassa.

Aika nopeasti alkoivat useat yksityisteiden varsilla asuvat ottamaan yhteyttä päätöksestä ja aloin epäillä tekemämme päätöksen oikeellisuutta. Selvittelin sitä usealta taholta ja teimmekin joulukuussa -19 Perussuomalaisten valtuustoryhmänä valtuustoaloitteen, jossa esitimme, että yksityistiehankkeelle otettaisiin aikalisä vuoden -21 loppuun asti ja luotaisiin sinä aikana kuntalaisia tasapuolisesti kohteleva yksityistiekriteeristö.

 Mielenkiintoista on, että tuota aloitetta ei monesta pyynnöstä huolimatta ole kunnan taholta saatu tuon joulukuisen valtuustonkokouksen liitteeksi. Aloite on kylläkin kirjattu kunnan järjestelmiin, koska se keväällä -20 tuotiin valtuuston käsittelyyn ja käsittelyn pohjalta katsottiin, ettei se anna aihetta toimenpiteisiin. Tuolloin myös tekemäämme aloitetta syyteltiin populistiseksi keinoksi päästä julkisuuteen.

Tämän jälkeen kaikissa päätöksentekoprosesseissa aloin jättämään eriävää mielipidettä yksityisteitä koskeviin asioihin. Eräs mielipiteeni käännettiin erään luottamushenkilön toimesta niin, että vastustaisin yksityisteille maksettavia korvauksia. Näinhän ei tietenkään asian oikea laita ole ollut.

Uuden vahvan yrityksen puuttua läpiajettavien yksityisteiden avustusmalliin teimme Kokoomuksen Jari Vainion kanssa joulukuussa -20 uudella valtuustoaloitteella. Tähdensimme edelleen sitä, että keväällä -19 teknisen lautakunnan tekemä päätös asettaa tiekunnat eriarvoiseen asemaan erityisesti läpiajettavien teiden suhteen. On ihan pelkällä arkijärjellä perusteltavissa, että säännöllinen raskaan kaluston liikennöinti kuluttaa tietä enemmän kuin tien varrella asuvien oma liikenne.

Samassa kokouksessa Kesk Kalle Mustonen teki aloitteen, jolla selvitettäisiin teknisen lautakunnan päätöksenteon oikeellisuus, jota KPMG selvittää tällä hetkellä. Uskon myös, että selvitys tulee olemaan puolueeton. Teknisen lautakunnan puheenjohtajana olen ollut KPMG:n haastattelussa ja vastaillut heidän esittämiinsä kysymyksiin. Myös valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Virpi Räty ovat olleet haastateltavina samoin kuin päätöksenteossa mukana olleet viranhaltijat. Tutkimuksen pitäisi valmistua nyt ihan lähiaikoina, eikä sen julkisuudesta käsittääkseni pitäisi olla mitään epäselvyyksiä, vaikka kuntalaiset näin epäilevätkin.

Tämä monimutkainen ja sekava päätöksentekoprosessi ykstyistieasiassa ei liene ainut, jossa me luottamushenkilöt olemme tehneet päätöksiä vaillinaisilla tiedoilla. En väitä, että meitä harhaanjohdettaisiin tarkoituksellisesti, vaan inhimillisiä virheitä ja väärinkäsityksiä tapahtuu. Huolestuttavinta on pitää jääräpäisesti kiinni päätöksestä, vaikka huomaisikin sen menneen pieleen. Ryhdikästä on nostaa asia uudelleen käsittelyyn ja tehdä korjausliike. Ei tämä sen kummempaa ole. 

On ihan ymmärrettävää, että yksityisteiden hoitokunnat valvovat oikeusturvaansa ja tekevät kantelun oikeusasiamiehelle ennen määräajan umpeutumista, koska eivät ole kunnan osalta saaneet vastauksia. Hoitokuntien syyllistäminen on tässä kohdassa täysin hölmöä. Se, mitä henkilökohtaisesti karsastan, on että kunta lähtee oikeustoimiin kuntalaisiaan vastaan. Muita vaikuttamiskeinoja on oltava. Vanha sanonta sanoo, ettei ruokkivaa kättä kannata purra.

Kommentoi kirjoitusta.

Kansa rakastaa, kilpailijat vihaavat. Mikä se on? PS

Perjantai 23.4.2021 - Maiju Tapiolinna

Sinikeltainen paku kurvaa parkkiin. Autosta nousevat kaksi perussuomalaista kipaisemaan kahvit huoltoaseman baarista. Hädin tuskin he ehtivät istumaan alas, kun jo vikkelä kuntalainen tulee jututtamaan heitä. Ensin vaihdetaan pari sanaa säästä, mutta sitten päästään jo asiaan.

Mikäs siinä on, että teitä persuja vihataan niin kovaa? Kun tuolla vähän joka puolueessa änkyröidään teistä, etsitään vikaa ja syytellään, pohdiskelee jututtamaan tullut kuntalainen. Olen minä tätä peliä jo pitkään seuraillut. Luulevat olevana niin nohevia ja mustamaalaavansa teitä. Tuolla somessa minä näitä juttuja olen lukenut ja kuului niitä samoja tuolla teltoilla ennen tätä koronaa, hän vielä jatkaa.

Kyseinen kuntalainen ei ollut ainutkertainen kysyjä. Tätä samaa pohtivat monet muutkin. Yhteisten asioitten hoitoon eivät Perussuomalaiset kelpaa, mutta pilkan kohteeksi kylläkin. Edellä kerrottu esimerkki oli nurmijärveläisen äänestäjän pohdintoja, mutta sopisi toki, minne tahansa kuntaan Suomessa. Vastaavanlaisia kysymyksiä, kun kuulee toistuvasti.

Vaaliaika on aina kiimaista menoa. Ääniä kalastetaan tempulla, jos toisella. Ihan tavalliset ja hyväkäytöksiset ehdokkaat muuttuvat toisiaan kohtaan rääväsuisiksi sanan miekalla hyökkääjiksi. Aiemmin sopuisasti heitetyistä herjoista tulee luoteja, jotka kohdistetaan yhteen maaliin. Some-kielellä tätä kutsutaan maalittamiseksi. Vastapuolen puolustautuessa hyökkäystä, on olemassa oma terminsä, uhriutuminen.

Tottahan on se, että Somessa on helppo heittää, mitä vain. Muutama nopea näppäimistön näpäytys ja enter. Sinne meni ja upposi vastustajan nahkaan kuin veitsi kuumaan voihin. Eipä näistä piikeistä ole vastuussa yksin poliittisen statuksen omaavat henkilöt, vaan sivalluksia tulee ihan tavan kansalaisilta, ja nekään eivät kohdistu pelkästään Perussuomalaisiin, vaan tasapuolisesti laidasta laitaan. Oman osansa saavat myös viranhaltijat, syystä tai syyttä. Kyseessä on tämän ajan ilmiö, joka vaatii kasvattamaan paksua nahkaa ja arvostelunsietokykyä tai sitten kannattaa pysyä somesta poissa.

Hyvänä ajatuksena on Nurmijärvellä heräillyt ajatus maalittamattomaksi kunnaksi julistautumiseksi. Tehtäisiin yhteiset pelisäännöt, miten toimitaan. Erittäin hyvä ajatus, jota kannatan lämpimästi, jos se kattaa niin viranhaltijat, luottamushenkilöt kuin ketkä tahansa kuntalaiset. Miten tätä sitten valvottaisiin ja millaisiin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä, kun sopiva veitsi taas uppoaa maaliin? Sanoisin, että tässä ollaan villakoiran ytimessä. Meillä ei ole olemassa lakia maalittamisesta. Mikä on maalittamista, kuka kokee minkäkin asian maalittamisena. Hyvin subjektiivisia lähtökohtia. Pystytetäänkö kunnantalon parkkipaikalle häpepaalu, jonne kaikkien sopimattomuuksia laukovien kuvat ripustetaan näkösälle? Maalittamaton kunta, hieno ajatus, mutta vaikea toteutus.

Jos sitten palataan takaisin tähän persuvihaan. Käytän muuten ihan sujuvasti sanaa persu kuvaamaan meitä perussuomalaisia, koska itselleni se on lähinnä hellittelysana, synonyymi sanalle perussuomalainen. Väittäisin, että viha kumpuaa uutta ja erilaista kohtaan. Se on pelkoa ja ahdistusta, joillekin jopa syvää inhoa erilaisuutta kohden. Erilaisuus sallitaan, jos se kohdistuu yleisesti hyväksyttyihin aatteisiin kuten sukupuoleen, ilmastonmuutokseen tai kansalaisuuteen, mutta perussuomalaisuutta ei sallita. Siinä on jotain niin syvällistä ja läpitunkevaa pahuutta.

Tuo edellä esittämäni oli hyvin karrikoitu esimerkki. Perussuomalaiset ovat tuoneet ja tuovat uutta ja erilaista poliittista ajattelutapaa. Populistista niin kuin yleensä heitetään. Jos populismia pohditaan terminä tarkemmin, on se puhtaasti jokaiseen poliittiseen puolueeseen kuuluvaa toimintaa. Sitä tulee niin oikealta, vasemmalta kuin keskeltäkin. Se voidaan kokea joko demokratiaa heikentävänä tai lisäävänä. Hyvin luonnollinen ilmiö poliittisessa päätöksenteossa. Vaaleja ajatellen perussuomalaisten äänekäs vastustaminen on myös tavallaan kansan kiihottamista puoluetta vastaan.

Pelko, ahdistus ja tuska nousee gallupeista. Kun perussuomalaisten kannatus nousee, niin meteli kovenee. Tässäkään perussuomalaiset eivät ole ainoita. Tämäkin kuuluu tyypilliseen vaalipropagandaan, jota harjoittaa joka ainokainen puolue. Itse en ota tätä metelöintiä pahana ilmiönä. Tärkeintä politiikassa on, että puolue jää äänestäjien muistiin. Tätä varmaankin voitaisiin kutsua ilmaiseksi mainonnaksi.

Yhteenvetona toteaisin lopuksi, että Nurmijärvellä kyetään tekemään hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen, vaikka välillä räiskyykin. Vaalien jälkeen on puhallettava yhteen hiileen ja unohdettava vaalikirveet. Uudet valtuutetut istahtavat toivottavasti valtuustosalin penkkeihin ja ottavat ohjat käsiin kohti ilmiömäistä Nurmijärveä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, kuntavaalit, some, perussuomalaiset

Maailma muuttuu - muutummeko me?

Perjantai 16.4.2021 - Maiju Tapiolinna

Tuleva Keskon logistiikkakeskus on Nurmijärvelle ylpeyden aihe. Ilvesvuoren upea työpaikka-alue täydentyy merkittävällä yrityksellä, joka tuo myös työpaikkoja kuntaamme. Rohkeimmat arvelevat logistiikkakeskuksen työllistävän useamman sata, jopa tuhat työntekijää. Olen hieman epäilevällä kannalla nykyisellä logistiikan kehitysvauhdilla ja väitänkin että vain puolet oletetuista työpaikoista toteutuu.

Jos suomalainen yritys haluaa menestyä globaalien verkkokauppajättien puristuksessa, on sen pystyttävä vastaamaan logistiikan kehitykseen. Tämä ei tarkoita pelkästään kiskoilla kolistelevia junia, laineilla liplattavia laivoja tai kumipyörillä kulkevaa rekkaliikennettä. Ratkaisevin tekijän on toimiva sisälogistiikka, joka lähtee liikkeelle asiakkaan tilauksen kolahdettua sähköisestä postiluukusta sisälle.

Olemme tottuneet siihen, että keräily tapahtuu ihmistyövälitteisenä koneellisena tai manuaalisena keräilynä. Tälle tielle jäävä sisälogistiikka tulee olemaan viimeinen naula yrityksen kirstuun. Ihmiskäsi ei parhaallakaan vauhdilla pärjää tulevaisuuden robotti-insinöörille, joka täysin automatisoidusti hoitaa keräilyn ja keskinäisen työnjohdon automaattisesti liikkuvien trukkien ja kuljetusalustojen välillä. Ihminen on siirtynyt kuljettajan paikalta operaattoriksi konsolin äärelle ja tämä tarkoittaa myös muutosta työhön. 

Tulevaisuudessa työtä tulee yksinkertaisesti olemaan vähemmän ja siihen on tottuminen. Perinteisiä ammatteja katoaa ja niiden tilalle tulee uusia. Ei kuitenkaan tarpeeksi, että kaikille riittäisi töitä. Ihminen joutuu löytämään elinkeinonsa uudelleen. Osana tätä muutosta näen jo bloggareina itsensä elättävät ja somesta rahansa löytävät. Kekseliäisyys tulee olemaan valttia.

Covid pandemia on polkaissut nettikauppaan vauhtia ja samalla viimeistellyt kivijalkakauppojen kohtalon. Kauppakeskukset näivettyvät ja kalliit vuokratilat ammottavat tyhjillään. Muutos tapahtuu kaikkialla. Jopa sekin, että Kiinasta tulee uusi johtava suurvalta, haluttiin tai ei. Teknologia kehittyy, joka putoaa kyydistä, jää rannalle.

Kommentoi kirjoitusta.

Se hiuksenhieno ero

Perjantai 2.4.2021 - Maiju Tapiolinna

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jälleen leivättömän pöydän ääressä selittelemässä sanomisiaan. Tynkkynen toi kuntavaalikampanjassaan 2017 esille hänelle lähetettyjä viestejä omissa somepäivityksissään. Ei satuja, vaan elävän elämän tapahtumia, joissa kaikissa oli jokin maahanmuuttoon liittyvä vaikutin hänelle kerrotun mukaisesti. Tavallinen kansalainen oli kertonut omakohtaisia kokemuksiaan, joita Tynkkynen sitten jakoi somessa.

Jonkun mieli oli pahoitettu ja Tynkkynen ilmiannettiin päivityksistään. Syyttäjän mukaan kyseessä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kansanedustaja vastatkoon sanomisistaan raastuvassa. Tässä kohtaa jotain menee pieleen. Jos kansanedustaja ei saa kertoa julkisesti sitä, mitä tavan tallaaja kertoo hänelle, on se näkökulmastani katsottuna sananvapauden rajoittamista.

Edellisen tuomion saatuaan Tynkkynen totesi, että parasta olla hiljaa, kunnes on saanut säästetyksi seuraavan oikeudenkäynnin kulut. Sarkastista, mutta kuvaa hyvin sananvapauden ja maalittamisen maailmaa. Tästä aasinsiltana pohdinkin, mitä eroa on sananvapaudella ja maalittamisella.

Ajan ilmiö on uhriutua, syyttää maalittamisesta ja samalla kaataa lokaa erilaisen ajatusmaailman omaavan niskaan. Arvostelu ei ole sallittua, mutta palautteen antaminen on suorastaan velvollisuus. Someryhmissä tämä tulee mainiosti esille. Jos yksikin ryhmän jäsen kokee oman ideologiansa olevan uhattuna, alkaa somehyökkäys sanojaa vastaan, johon yhtyy kymmenkunta muuta ryöpyttämään väärää mielipidettä. Mikäli ryöpytettävää tullaan puolustamaan, on se palautteen antajien maalittamista. Koetaan, että hyeenalauma saapuu paikalle ulvomaan.

Sananvapauden puolustaminen on maalittamista. Nämä kaksi termiä kulkevat käsi kädessä kuin rakastavaiset. Termien ero on hiuksenhieno tai pikemminkin yhteys, joissa niitä käytetään. Sanomalla mielipiteesi maalitat, kun taas maalittaja käyttää sananvapautta kertoakseen mielipiteensä.

Oma ilmiönsä on myös se, että saatua palautetta esimerkiksi työssä suoriutumisesta ei osata ottaa vastaan. Se koetaan maalittamisena ja avoimen keskustelun sijaan herääkin halu lähteä käräjille katsomaan, kuka olikaan oikeassa. Ymmärrän toki, että joskus saatu palaute herättää voimakkaan vastustuksen sanojaa kohtaan. Silti kuitenkin mielestäni pitäisi hetki harkita, millä kuormittaa poliisia ja oikeuslaitosta.

Luottamushenkilönä ole toistuvasti sananvapauden ja maalittamisen kohteena. Vastakkaisesta näkökulmasta katsottuna omaan väärän ideologian, väärät mielipiteet ja väärän puolueen. Oleellista tässä vastakkainasettelussa on se, että maalitus ja sananvapaus on yhtä. Maalittaja rajoittaa sananvapautta ja sananvapaus on maalitusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, nurmijärvi

Nurmijärvi ylivoimaa

Perjantai 26.3.2021 - Maiju Tapiolinna

Nurmijärvi tunnetaan yritysystävällisenä kuntana, joka tarjoa monipuolisia tontteja ja palveluita sekä toimiville että aloitteleville yrityksille. Kunnan sijainti on myös liikenteellisesti ihanteellinen. Puolessa tunnissa pääsee niin Helsinki-Vantaan lentoasemalle, Vuosaaren satamaan kuin isolle kirkolle Helsinkiin.

Kunnan yritysalueiden helmenä pidetään Helsinki-Tampere moottoritien välittömässä läheisyydessä olevaa Ilvesvuoren teollisuusaluetta. Alueelle on sijoittunut logistiikka-alan yrityksiä, elintarviketeollisuutta, vuokrattavaa varastotilaa, kuin myös lukuisia pienteollisuuden tarpeita tyydyttäviä pienyrityksiä.

Pohjois-Nurmijärven Rajamäelle ovat keskittyneet kunnan suurimmat teollisuuslaitokset. Alkoholijuomia pullottava Altia, entsyymejä valmistava Roal ja kaksi maaliteollisuuden tuotantolaitosta Teknos sekä Premix. Nämä yritykset ovat myös kunnan suurimpia työnantajia.

Eteläisen Nurmijärven Klaukkala tarjoaa päivittäistavarakaupan palveluita muita taajamia enemmän. Alueelle on myös keskittynyt erityyppistä pienteollisuutta, joka palvelee niin yksityisiä kuin yrityksiäkin. Klaukkala kasvua ohjaa pääkaupunkiseudun välitön läheisyys ja asumisen edullisemmat neliöhinnat.

Isot teollisuuslaitokset ovat toimineet kunnassa kymmeniä vuosia. Pisin tuotantolaitoshistoria on Altialla, joka perustettiin Rajamäelle vuonna 1888 puhtaan lähdeveden ja rautatien vuoksi. Päivittäistavarapalveluiden painopiste on viimeisten 50 vuoden aikana siirtynyt pohjoisesta etelään, joka johtuu Klaukkalan voimakkaasta kasvusta. Kirkonkylä saa valikoimaa palveluilleen Lidl-Tokmanni liikerakennuksen valmistuttua.

Kuntavaltuutetun silmin näen Nurmijärven kasvavan ja kehittyvän voimakkaasti seuraavien 20 vuoden aikana. Erityisesti tulevat kehittymään logistiikka- ja varastopalvelut. Pääasiallisin kasvu tulee tapahtumaan Helsinki-Tampere moottoritien varressa, Hanko-Mäntsälätien ja Klaukkalan ohikulkutien läheisyydessä. Kunnan strategia on houkutella uusia yrityksiä kuntaan ja lisätä tällä tavoin niin kunnan työpaikkoja kuin taloudellista tuottoa.

Nurmijärven ylivoimaa on logistisesti keskeinen sijainti lähellä pääkaupunkiseutua valtatien varressa. Kunnan on aktiivisesti hankittava maaomistuksia kasvualueiden välittömästä läheisyydestä ja kaavoitettava alueet pikaisesti. Pikajunaan ei voi hypätä keskeltä peltoa, vaan kyytiin on noustava ennen sähkömoottorin starttia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, kuntavaalit, some

Mihin menet kuntapolitiikka!

Perjantai 19.3.2021 klo 21:56 - Maiju Tapiolinna

Mitä on tapahtunut vuosikymmenten aikana? Silloin ennen naiset olivat kauniita mekoissaan ja miehet komeita puvuissaan. Valtuuston penkeissä istuttiin katse tiukasti kohti puheenjohtajaa, eikä puuhattu muuta. Valtuutettu oli asuinpaikkansa silmää tekevä ja kunnioitusta herättävä. Osattiin silloinkin herjata ja parjata, mutta se tehtiin tyylikkään kohteliaasti.

Päätöksentekokulttuuri on vahvasti muuttunut niiden 17 vuoden aikana, jotka olen ollut vaikuttamassa Nurmijärven kuntapolitiikassa. Vielä luottamushenkilöurani alkuaikoina päätöksenteko perustui pitkälti puolueitten ohjelmiin ja ryhmäkuriin. Tapana oli, ettei viranhaltijoiden päätösesityksistä juurikaan poikettu. Asiat oli valmisteltu ja kumileimasin saattoi toimia.

Sitten tuli muutos. Ensin askel kerrallaan, pari harppausta ja juoksuaskelin eteenpäin. Muutoksentekijä oli tietoyhteiskunnan kehitys. Ensin oli internet, sitten tuli some niin hyvässä kuin pahassa ja kirjahyllyssä lojuva tietokirjasarja muuttui biteiksi. Tietoa oli helpompi hakea. Vastauksia kysymyksiin löytyi nopeasti. Ei sen niin väliä ollut, oliko kaikki tieto tismalleen oikeaa.

Valmiiksi pureskellut päätösesitykset eivät enää menneetkään sukkana läpi. Esityksiä muutettiin, käytiin vilkasta keskustelua ja äänestettiin entistä useammin. Kuntalaiset heräsivät somessa samoin kuin luottamushenkilöt. Päätöksentekoa oli nopeampi arvostella julkisesti ja parasta oli heittää se viimeinen sana pilkun jälkeen.

Toisinaan tuntuu, että päätöksenteko on kärsinyt inflaation. Hyvät käytöstavat ovat kadonneet, luottamushenkilöille tuodaan päätöksentekoon nopeasti kyhättyjä esityksiä ja kuntalaiset ovat oppineet valvomaan omia etujaan.

Parempi valmistelu ennakoi vähemmän ongelmia ja sujuvoittaa toimintaa. Tulevalla valtuustokaudella toivoisin näkeväni hyväkäytöksisiä ja toisiaan kunnioittavia luottamushenkilöitä. Ei olisi pahitteeksi, jos viranhaltijat tiedostaisivat kuntalaisten olevan työnantajiaan.

Se voima, joka nyt käytetään keskinäiseen nahisteluun, voitaisiin valjastaa rakentavaksi yhteistyöksi. Voima on meissä, sinussa ja minussa. Me yhdessä teemme kunnan meidän näköiseksemme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, kuntavaalit, some

Vanhemmat kirjoitukset »